Näin getImageRightin haku toimii

getImageRightin haku hakee kuvia kaikista kentistä sekä hakusanojen ja kategorioiden perusteella. 

Perusasiat

• Hakusanat erotetaan välilyönnillä.
• Oletuksena hakusanat haetaan JA/AND haulla, eli kuvasta tai tiedostosta pitää löytyä kaikki haun sanat.
• TAI/OR-haku onnistuu lisäämällä sanojen väliin TAI tai OR
• Haut eivät erottele isoja ja pieniä kirjaimia, joten voit kirjoittaa Lintu, lintu, LINTU tai JA, Ja, ja. Sama asia.
• JA/AND ja TAI/OR hakuja ei voi yhdistellä.
• Jos hakusanassa on välilyönti, kuten henkilön nimessä, sen ympärille on syytä laittaa sitaatit, esim. "Antti Pietilä".
• Kategoriat alkavat /-merkillä. Näin getImageRight tietää hakea nimenomaan kategoriaa.
• Hakusanat ja kategoriat ehdotetaan kirjoitettaessa.

Pysty- tai vaakakuvat

Haun asetuksista voi rajoittaa haun vaaka- tai pystykuviin.

Arkisto

Arkistosta voi nykyään hakea kolmella eri asetuksella, jotka löytyvät haun asetuksista:

• Ei: ei etsi arkistosta (oletus)
• Myös: etsii normaalista kuvista sekä arkistosta
• Vain: etsii vain arkistosta

Kaikki tai uusimmat

* tai tyhjä hakulause palauttaa kaikki kuvat

# palauttaa uusimmat kuvat
Kaikki tai uusimmat hakuihin ei voi yhdistää lisäehtoja.

Vain yksi hakusana hakee myös muista kentistä

Jos käytät vain yhtä hakusanaa, haetaan myös seuraavista kentistä hakusanan lisäksi:

Kuvaajan nimi (photographer name)
Tiedoston koko nimi päätteen kanssa
Tiedoston nimi (file name)
Tiedoston pääte (file extension)
Otsikko (title)*
Kuvateksti (description)*
Kuvan numero (mediaid)

Haku kentistä

Voit kohdistaa haun myös tiettyyn kenttään.

• id:mediaid etsii kuvan numeron, eli mediaid:n perusteella, esim. id:4456 etsii kuvan 4456
• author:nimi ja author:”etunimi sukunimi” hakevat kuvaajakentästä
• Lisäksi authorin aliaksena toimii photographer, esim. photographer:nimi
• taken:dd.MM.yyyy hakee kuvauspvm kentästä
• esim. taken:2.2.2012
• aliaksena toimii date, mutta bugin takia se ei juuri nyt toimi
• aliaksena toimii myös datetaken
• Huom! Vain suomen pvm-muoto kelpaa.
• taken:dd.MM.yyyy-dd.MM.yyyy hakee kahden päivämäärän väliltä
• taken:-dd.MM.yyyy hakee ylärajalla, ilman alarajaa
• taken:dd.MM.yyyy- hakee alarajalla, ilman ylärajaa
• added:dd.MM.yyyy hakee sisääntuontipäivämäärästä.
• esim. added:2.2.2012
• aliaksena toimii dateadded
• Huom! Vain suomen pvm-muoto kelpaa.
• added:dd.MM.yyyy-dd.MM.yyyy hakee kahden päivämäärän väliltä
• added:-dd.MM.yyyy hakee ylärajalla, ilman alarajaa
• added:dd.MM.yyyy- hakee alarajalla, ilman ylärajaa
• filename:myfile.jpg hakee tiedostonnimestä
• title:meri hakee medianame eli title-kentästä*
• tämän alias on name, esim. name:järvi
• description:teksti hakee mediadescription-kentästä*
• pub hakee eri lailla julkaistuja kuvia
• aliaksena publication
• mahdolliset arvot ovat
• expired tai outofdate hakee kuvat, joiden julkaisu on päättynyt
• any tai all hakee kaikki kuvat
• public, published tai approved hakee julkiset kuvat (normaali asetus)
• future, coming, tai upcoming hakee tulevaisuudessa julkaistavat kuvat
• unpublished tai unapproved hakee julkaisemattomat kuvat
• copyright:nimi hakee copyright kentästä
• extension:jpg, extensions:jpg, fileextension:jpg ja fileextensions:jpg hakevat tiedostopäätteestä

Esimerkkejä

/Henkilöstö added:23.10.2013 hakee kategoriassa /Henkilöstö olevat kuvat, jotka on lisätty 23.10.2013.

* Näistä kentistä haetaan hakusanaa tekstin sisältä. Esimerkiksi hakusana kesä löytyy "Hakesäkki pellolla" tekstistä.

Näin teet esityksestäsi 6,5 kertaa muistettavamman

Kuvalla pointti menee perille 6,5 kertaa paremmin.

Takana tunti neukkarissa. Yhteistä aikaa etsitty pitkään. Tärkeä presis. Lopulta sulkeiset ohi. Käytävälle purkautuvien osallistujien keskustelusta paistaa turhautuminen. Olisi ollut parempaakin tekemistä. Haluttu vaikutus jäi saamatta.

Tyypillinen PowerPoint-esitys on täynnä tekstiä ja bulletteja. Asiaa on vaikka toisille jakaa. Kuulijoille viesti ei kuitenkaan mene jakeluun.

Miksi?

Teksti vaatii aivoilta tekstintunnistusta

Ihminen ei muista puhetta ja tekstiä. Niinpä sitä on vaikea ymmärtää ja käsitellä. Tällöin ei synny haluttua toimintaakaan. 72 h kuluttua mieleenpainuvimmankin viestin muistaa enää 10% kuulijoista. Se ei ole paljon se. Ei siis ihme, että tyypillisen kalvosulkeisen jälkeen porukka on turhautunutta. Koko harjoitus tuntuu pelkältä ajanhaaskuulta. Eipä synny haluttua tulostakaan. Kauppa ei käy, strategia ei jalkaudu, toimintatavat eivät muutu...

Ihminen ei muista esitystä, koska aivot käyvät kuumana tekstin tunnistuksesta.
@ iStockphoto / Jana Blašková

Ihminen ei muista esitystä, koska aivoilla on kiire tehdä tekstintunnistusta. Lukeminen nimittäin tapahtuu tunnistamalla kuvasta kirjain toisensa jälkeen. Aivot tekevät siis samaa kuin skanneri yrittäessään tunnistaa skannatusta dokumentin kuvasta tekstiä takaisin tekstidokumentiksi. Tuhat kirjainta tarkoittaa tuhatta kirjaimen kuvaa tunnistettavaksi.

Kuva vie viestin perille 6,5 kertaa paremmin

Vaikuttava esitys sen sijaan käyttää tehokkaasti kuvia, sillä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Relevantti kuva lisää viestin muistettavuuden 6,5 kertaiseksi, sillä 72 h kuluttua 65 % muistaa viestin.

Ihminen tunnistaa olennaisen kuvasta nanosekunnissa.
@ A.Poulos (Iya) via Flickr

Ihminen on evoluution myötä kehittynyt hyväksi havaitsemaan visuaalisesti asioita. Metsässä piilevä vaara tunnistuu nanosekuntissa. Jalat käyvät ennen kuin "Karhu!" on huudettu.

Juuri tästä syystä aivot eivät tarvitse asian tallentamiseen kuin hetken. Kuva tallentuu mainiosti jo 10 sekunnissa. Kuvien kanssa esitykseen mahtuu enemmän asiaakin.

Ilmiölle on oma tieteellinen nimensäkin: Picture Superiority Effect.

Puhutaan Picture Superiority Effectistä, joka juontaa juurensa Allan Paivion (1971, 1986) dual-coding teoriaan. Sen mukaan muistiin tallennetaan joko verbaalisesti, kuvana tai molempina. Konkreettiset konseptit, jotka esitetään kuvana, tallennetaan kumpaankin systeemiin, kun taas abstraktit konseptit tallennetaan vain verbaalisesti. Lisää aiheesta löytyy Dr John Medinan Brain Rules-kirjan blogista: "worth a thousand words".

Kuvien käytöstä esityksissä löytyy lisää Carmine Gallo: The Presentation Secrets of Steve Jobs (2009) -kirjasta. Luku 8 käsittelee erityisesti kuvien käyttöä.

Kerro kuvilla, älä kuvita

Vaikuttava esitys nojaa kuviin. Mutta ei mihin tahansa kuviin. Edelliset faktat pätevät vain relevantteihin kuviin. Tarkoitus on kertoa asia kuvilla.

Esityksen koristaminen kuvilla ei sen sijaan tuo tuloksia. Päinvastoin. Epärelevantti kuva vie huomion pois itse asiasta. Unohda siis jo leikekirjastot.

Sinun pitää kertoa viestisi kuvin ja lisätä teksti tehosteeksi, eikä toisinpäin. Yksinkertaisesti: Kerro viestisi kuvilla, älä kuvita.

Yksinkertaisesti: Kerro viestisi kuvilla, älä kuvita. @ Roland O'Daniel via Flickr

Kuvia ei löydä, ellei niitä ole kerännyt

Jokainen kuvallista esitystä tehnyt tietää kuvien etsimisen haasteet. Yhden kuvan etsintään menee aikaa. Tunti on lyhyt aika, ja tyhjin käsin palaaminen tuttu lopputulos. Esitykseen kuvia  tarvitaan kymmeniä, jopa satoja. Vaikuttavaa esitystä ei koota yhdessä illassa. Aika ei riitä, eikä kuvia löydy. Ei edes miljoonien kuvien kuvapankeista.

Siksi kuvia pitää kerätä aktiivisesti jo etukäteen. Niitä pitää hankkia varastoon (kts. Vinkki: Hanki kuvia varastoon). Pitää luoda oma kuvapankki.

Kuvapankin voi luoda henkilökohtaisesti. Mutta silloin joukon voima ei auta sen kerryttämisessä. Parasta onkin luoda kuvapankki koko organisaatiolle. Samoista asioistahan eri työntekijät puhuvat, hieman eri kulmista tosin. Jos kaikki keräävät hyviä kuvia, graafeja ja grafiikkaa talteen, syntyy äkkiä varsin vaikuttava vaikuttamisväline. Oman alan kuvitusjohtajan salainen ase, kuvapankki.

Yhä useimmin paras ratkaisu kuvien keräämiseen löytyy jokaisen omasta taskusta: älypuhelimen kamera. Asiantuntija näkee päivittäin aihepiiristään hyviä ja huonoja käytäntöjä. Kännykkäkuva kertoo silloin juuri sen oikean viestin. Autenttisesti.

Kuvien lähettäminen sähköpostilla

Kuvia ja muuta aineistoa pyydetään tuon tuosta sähköpostilla. getImageRightista pyynnön toteutus onkin äärimmäisen helppoa. Voit lähettää kuvat vastaanottajalle suoraan sovelluksesta. Etkä tuki vastaanottajan postilaatikkoa isoilla liitetiedostoilla, sillä lähetät linkin, josta kuvat voi ladata.

Voit lähettää yksittäisiä kuvia tai kerätä koriin useamman kuvan. Näin homma toimii korista:

1. Kerää kuvat ja aineisto koriin.

Kerää kuvia koriin.

2. Valitse "Lähetä sähköpostilla"

"Lähetä sähköpostilla" korin sisältö helposti.

 3. Lisää vastaanottajat ja muokkaa saate.

Lisää vastaanottajat ja muokkaa saate, lähetä. Se on siinä.

4. Vastaanottaja saa sähköpostin ja lataa kuvat

Vastaanottaja saa tällaisen sähköpostin. Kuvat voi ladata kätevästi ZIP-pakettina tai yksitellen suoraan sähköpostin linkeistä.

Kuvien ja muun aineiston, esimerkiksi logojen, lähettäminen on siis helppoa ja nopeaa. Toki aina on hyvä miettiä, olisiko parempi kutsua vastaanottaja käyttäjäksi ja antaa hänen palvella itse itseään.

Kuvatoimistokuvat Rodeosta suoraan getImageRightiin

Jos ostat kuvia Rodeosta, Suomen suosituimmasta Royalty Free-kuvatoimistosta, rakastat kohta getImageRightiasi vielä enemmän.

Rodeosta ostetut kuvat siirtyvät nyt automaattisesti getImageRightiin

Rodeosta ostetut kuvat siirtyvät automaattisesti getImageRightiin

Ostamasi kuva siirtyy automaattisesti getImageRightiin talteen. Ja koska Rodeon käyttöehdot eivät rajaa käyttöä henkilöön, vaan organisaatioon, voi kuvia käyttää rauhassa koko organisaatio. Täydellistä!

Ominaisuus on käytössä automaattisesti kaikilla Rodeo-asiakkailla, joilla on samalla sähköpostiosoitteella getImageRight-tunnukset. Kuvat siirretään ostamisen yhteydessä ja koskee uusia ostoksia. getImageRight-tunnuksessa on oltava oikeus kuvien tuontiin.

Kuvatoimisto Rodeon asiakkaat voivat rekisteröidä ilmaisen getImageRightin (2 GB tilaa, 3 käyttäjää) Rodeosta. Linkki asiakasetuun löytyy Rodeon rekisteröitymislomakkeelta, asiakastililtä ja ostoskorin jälkeiseltä laskutustiedot-sivulta.

Rodeon ainutlaatuiset käyttöehdot innoittivat integraatioon

Tavoitteenamme on tehdä kuvien ja aineiston löytäminen sekä käyttäminen helpoksi. Kuvatoimistokuvat ovat yksi organisaatioiden kuvalähteistä ja Royalty Free (RF) suosituin lisenssimuoto.

Royalty Free tarkoittaa, että kuvaa saa käyttää uudestaan ilman eri maksua, ilman rojalttia siis. Suomenkielessä puhutaan usein virheellisesti julkaisuvapaudesta. 

Monet Royalty Free (RF) -kuvatoimistoista rajaavat käyttöehdoissaan käyttöoikeuden vain kuvan hankkineeseen henkilöön. Tällaista kuvaa ei kannata laittaa organisaation omaan kuvapankkiin.

Kuvatoimisto Rodeo on tässä poikkeus. Rodeon käyttöehdot sallivat kuvan käytön uudestaan kaikille työntekijöille. Niinpä Rodeon kuvat voi ja kannattaa laittaa kuvapankkiin koko organisaation käyttöön.

Seuraava lainaus Rodeon tuoreesta uutiskirjeestä:

Kuvatoimisto Rodeo Oy - LisenssiehdotVoit käyttää kuvaa: Internet sivuilla, mainoksessa, tv-mainoksessa, tuotepakkauksessa, t-paidassa, julisteessa, kutsukortissa, vuosikertomuksessa, asiakaslehdessä, jne.

• Painosmäärällä ei ole vaikutusta hintaan.

• Kuvaa voi käyttää vuosienkin päästä uudestaan.

• Kuvaa voi käyttää kaikki samassa yrityksessä tai yhteisössä työskentelevät.

Rajoitukset: 

• Kuvan lisenssi on sillä yrityksellä tai yhteisöllä kenelle se on ostettu, kuvaa ei saa jakaa muualle.

• Käyttöoikeus sisältää oikeuden muunnella kuvaa. Kuvaa ei kuitenkaan saa muunnella kuvassa esiintyvää henkilöä loukkaavalla tavalla

• Valokuvaa, jossa esiintyy ihmisiä, ei saa käyttää seksi-, seuralais-, intiimihygienian- tai niihin verrattavien palvelun, tuotteiden tai julkaisujen mainontaan, markkinointiin tai tiedottamiseen.

Lopuksi vielä lakimiehille tai muuten vaan nippelitiedosta kiinnostuneille, viralliset käyttöehdot.

Add Photo-nappi tuo getImageRightin kuvapankkitoiminnot mihin tahansa verkkosovellukseen

getImageRight toimii kuvapankkina myös muille verkkosovelluksille, kuten esimerkiksi web-sivujen julkaisujärjestelmille tai uutiskirjevälineille. Näin samoja kuvia voidaan sujuvasti käyttää webissä, sähköpostissa, printissä ilman tarvetta ladata tai käsitellä kuvia välissä.

Add Photo-nappi avaa getImageRightin miniversion verkkosovelluksen päälle. Käyttäjä valitsee tai tuo kuvan. getImageRight muodostaa siitä verkkosovellukselle sopivan kokoisen version.

getImageRight Add Photo-nappi tuo kuvapankkitoiminnot toiseen verkkosovellukseen. Nappi avaa getImageRightin miniversion. Kuvan valinnan tai tuonnin jälkeen kuvaa voidaan rajata tai sen kokoa muuttaa. Verkkosovellus saa lopulta linkin valmiiseen, verkkosovelluksen asettamat vaatimukset täyttävään kuvaan.

getImageRight Add Photo-nappi on saatavilla myös TinyMCE PlugIninä. TinyMCE on yksi suosituimmista verkkosovelluksissa käytettävistä WYSIWYG editorikomponenteista.

Edut käyttäjille, organisaatiolle ja kehittäjälle

getImageRight Add Photo tuo seuraavia etuja:

1. Verkkosovellukseen ei tarvitse toteuttaa omaa kuvatiedostojen hallintaan tarkoitettua palvelua, vaan se saadaan getImageRightista.
2. getImageRightissa kuva on korkearesoluutioisena ja sitä voidaan käyttää muissa käyttötarkoituksissa kuten esitteissä.
3. getImageRight tarjoaa kuvan rajaamisen ja pienentämisen verkkosovelluksen vaatimusten mukaisesti. Käyttäjän ei tarvitse käsitellä kuvaa erikseen jokaiseen käyttötarpeeseen.
4. Kuva jää talteen, on löydettävissä ja myös muiden käyttäjien saatavilla.
5. Add Photo -nappi helpottaa kuvien hallintaa organisaatiossa. Kuva tallennetaan kerran ja sitä voidaan käyttää lataamatta ja käsittelemättä eri käyttötarkoituksissa. Työ on sujuvaa ja helppoa.
6. Verkkosovelluksen kehittäjälle Add Photo-nappi tarjoaa palveluita, joita on yleensä turha kehittää omaan välineeeseen. Se tuo merkittävää lisäarvoa asiakkaalle, joka tarvitsee samoja kuvia useissa eri sovelluksissa ja käyttötarpeissa.

Add Photo -napin asentaminen

Add Photosta on tarjolla kaksi versiota: Add Photo-nappi ja Add Photo TinyMCE Plugin.

Add Photo nappi

Add Photo nappi on embed-koodi, joka asennetaan verkkosovellukseen yhdessä kirjastotiedostojen kanssa. Napin ulkoasu ja toiminnallisuus on muokattavissa Add Photo Button Creatorilla, joka löytyy getImageRightin asetuksista. Napin asentaminen edellyttää JQueryn asentamisen.

Napin painallus avaa getImageRightin miniversion. Käyttäjä kirjautuu, hakee tai tuo kuvan. Kuvan kokoa voidaan muuttaa ja rajata. Add Photo Button Creatorilla tai embed-koodia muuttamalla voi ohjata käyttökokemusta, kuten määritellä lopullisen kuvan koko, poistaa rajaaminen tai määritellä tiedostotyypit.

Add Photo palauttaa valmiin kuvatiedoston URL:n napin koodissa määriteltyyn kenttään. Verkkosovellus voi käyttää kuvaa sellaisenaan, jolloin getImageRight tarjoaa kuvan hostingin. Tai verkkosovellus voi hakea kuvan URL:stä omalle palvelimelleen ja huolehtia hostingista itse. getImageRightin hostingissa pyyntöjen määrä on rajoitettu, eikä sovellu suosituille verkkosivustoille.

Add Photo TinyMCE Plugin

TinyMCE on yksi suosituimmista WYSIWYG editorikontrolleista ja sitä käytetään monissa verkkosovelluksissa. Add Photo TinyMCE Pluginin avulla kuvien valinta voidaan tuoda TinyMCE:n sisälle Add Photo -tyyliin. Napin painallus avaa getImageRightin miniversion. Käyttäjä valitsee kuvan, rajaa sen ja saa kuvan muokattavaan tekstiin kursorin osoittamaan kohtaan.

Add Photo-napin avulla toiseen verkkosovellukseen voidaan liittää kuvien valinta getImageRightista.   getImageRight toimii kuva-arkistona ja tarjoaa verkkosovellukselle kuvien rajaus ja koon muutospalvelut sekä kuvien hostingin. Kuvat voidaan tuoda getImageRightiin korkearesoluutioisina ja niitä voidaan käyttää monissa käyttötarkoituksissa. Verkkosovellus saa getImageRightilta linkin haluamansa kokoiseen kuvatiedostoon. Verkkosovelluksen ei tarvitse tallentaa tai hostata kuvaa.

Lopuksi

getImageRight Add Photo-toiminnallisuus on asennettu jo mm. verkkosivujen julkaisujärjestelmään, verkkokauppaan, HR-järjestelmään ja sähköisen asioinnin järjestelmään. Mihin sinä haluaisit sen asentaa?

getImageRight asiakkaat löytävät lisätietoja sovelluksen asetuksista.

Kehittäjiä toivomme olemaan suoraan yhteydessä meihin.

Etätunnistus liittää Windows AD ja SSO-tunnistuksen getImageRightiin

getImageRightin käyttäminen edellyttää käyttäjän tunnistusta. Tyypillisesti se tapahtuu käyttäjätunnuksena toimivan sähköpostiosoitteen ja käyttäjän valitseman salasanan avulla. Käyttäjätunnus saadaan joko pääkäyttäjän lähettämän kutsun kautta, tai esimerkiksi lehdistökäyttäjien tapauksessa itse rekisteröitymällä.

Mikäli käyttäjät tunnistetaan jo organisaatiossa esimerkiksi Windows Active Directory (AD) -tunnistuksella, toisessa verkkosovelluksessa  tai Single Sign On -ratkaisulla, voidaan tätä tunnistusta hyödyntää getImageRightissa niin käyttäjätilin automaattiseen ja näkymättömään luomiseen, kuin käyttäjän tunnistamiseenkin.

Remote Authentication siirtää käyttäjätunnistuksen sisäverkkoon

Remote Authenticationilla siirretään osa tai kaikki tunnistus omalle palvelimellenne. Kun käyttäjä yrittää käyttää getImageRightia, hänet ohjataan palvelimellanne olevalle tunnistusskriptille. Se taas ohjaa käyttäjän allekirjoitetun valtuutuksen kera takaisin getImageRightiin ja sisälle palveluun. Prosessi ei näy käyttäjälle eikä sen kestoa huomaa. Jos käyttäjä on uusi, hänelle perustetaan tili osana kirjautumista automaattisesti.

Remote Authenticationin voi ottaa itse käyttöön getImageRightin asetuksista. Ohjeet ja skriptit Windowsille löytyvät sieltä.

Sisäverkon päässä skripti asennetaan Windows palvelimen web-palvelinohjelmistoon (IIS). Kyseinen hakemisto tai sivusto konfiguroidaan käyttämään Windows Authenticationia ja Anonymous access otetaan pois päältä. getImageRight tarvitsee käyttäjästä sähköpostin, etunimen ja sukunimen. Yleensä nämä on tallennettu Active Directoryyn ja saadaan sieltä. Nimet voidaan usein johtaa sähköpostiosoitteesta. Mutta jos sähköpostiosoitetta ei ole Active Directoryssä, se on saatava mukaan muuten. Esimerkiksi skripti laitetaan hakemaan tieto SQL-tietokannasta.

 

Yleensä Remote Authentication laitetaan päälle tietyistä IP-osoitteista tulevalle, eli käytännössä sisäverkosta tulevalle liikenteelle. Ulkoiset käyttäjät voivat käyttää normaalia sisäänkirjautumista. Jos halutaan siirtää kaikki tunnistus tapahtumaan vaikkapa erillisen web-sovelluksen kautta, sekin on mahdollista laittamalla Remote Authentication kattamaan kaikki käyttö.

 

Kannattaa huomata, että getImageRightilla ei tarvitse antaa mitään pääsyä sisäverkkoonne tai Active Directoryyn. Skripti hakee käyttäjän sähköpostiosoitteen ja nimen. Sen jälkeen se allekirjoittaa nämä yhdessä getImageRightista saadun aikaleiman kanssa jaetulla salaisuudella.

 

Mikäli käyttäjä on uusi, hänelle luodaan tili. Remote Authenticationin asetuksissa on määriteltävissä mihin ryhmään tili luodaan. Pääkäyttäjä voi myöhemmin siirtää käyttäjän toiseen ryhmään.

 

Myös sekakäyttö on mahdollista, eli käyttäjä voi käyttää sisäverkosta ilman tunnistusta ja ulkoa tunnuksilla. Sekakäyttö onnistuu siten, että Remote Authentication rajataan IP:iden mukaan, mutta käyttäjäryhmää ei rajata. Vastaavasti jos sekakäyttö halutaan estää, on käyttäjäryhmään asetettava sama IP-rajaus kuin Remote Authenticationiin.

Remote Authentication ominaisuus on vakiona Professional-versiosta lähtien ja se on käyttöönotettavissa asetuksista. Standard-versioon ominaisuus on saatavilla lisähintaan. Ota yhteys myyntiin.

Näin jaat kuvan helposti Facebook-sivulle

Yrityksen, organisaation tai brändin Facebook-sivu on tärkeä osa markkinointia ja viestintää. Facebook-sivulla saattaakin olla moninkertaisesti enemmän kävijöitä kuin kotisivuilla. Kiinnostava sisältö huomataan ja mikä parasta sitä jaetaan. Kuva lisää päivityksen kiinnostavuutta. Kiinnostavaa päivitystä tykätään ja huomio leviää laajemmalle.

Asiakastilaisuuden kuvista on kiinnostuneita kaikki. Osallistuneet katsovat niitä mielellään. Poissaolleet katsovat olisiko siellä ollut hauskaa. Ja muut näkevät, että teillä tapahtuu.

Kerromme tässä kuinka jaat kuvan helposti getImageRightista Facebook-sivulle.

Tuo Facebookiin tarkoitettu kuva ensin getImageRightiin. Samalla se on tallessa muitakin käyttötarkoituksia ja käyttäjiä varten, joten tuo kuva parhaassa laadussa.

Aloita kuvien tuonnin jälkeen etsimällä kuva.

Klikkaa levykeikonia

Valitse minkä kokoisena haluat kuvan viedä Facebookiin ja rajaa sitä tarvittaessa.
Koko vaihtoehtoja voit muokata asetuksista. Klikkaa sitten F-nappia.

Linkitä getImageRight ja Facebook 

Ensimmäisellä käyttökerralla linkität getImageRightin ja Facebookin seuraavasti. Voit myöhemmin hallita linkitystä Facebookissa käyttäjätilin asetukset>Sovellukset kohdasta.

Facebook-sivulla ei itsellään ole käyttäjätunnuksia, vaan käyttäjätunnukset ovat tyypillisesti henkilökohtaisia, jotka on linkitetty sivun ylläpitäjiksi.

Valitse vasemmasta alanurkasta ketkä näkevät jakamasi kuvat, yleensä Julkinen.
Klikkaa sitten Kirjaudu Facebook-tunnuksilla.

Klikkaa Salli. Taustatietoa artikkelin lopussa.

Valitse mille sivulle haluat kuvan tuoda.

Valitse oikelta ylhäältä mitä sivua haluat päivittää.
Kirjoita päivitys ja valitse vielä mihin kuva ladataan.

Ja päivitys on Facebookissa. Heti ensimmäiset tykkäykset. Hienoa!

Lopuksi sulje tämä ikkuna, jos et tarvitse kuvaa samalla jonnekin muualle.

Jos olit kirjautuneena väärällä tunnuksella linkityksen aikana, sinun täytyy poistaa ensin getImageRight-sovellus Facebookin käyttäjätilin asetuksista. Kirjaudu ulos Facebookista ja kokeile uudestaan. Muista kirjautua nyt oikealla tunnuksella prosessin aikana. Kun linkitys on tehty, voit jatkossa olla samanaikaisesti kirjautuneena Facebookiin henkilökohtaisella tunnuksellasi ja käyttää getImageRightin FB-jakoa ylläpitäjätunnuksellasi.

Lisälukemista:

MDG Advertising: A Guide To Using Images On Facebook: The Shift to Visual Optimization