RAW, JPEG vai molemmat? Parhaat vinkit sujuvaan työskentelyyn

RAW-tiedostoon tallentuu kaikki minkä kameran kenno suinkin havaitsee. Se on siis mitä aidoin originaali.

Muutoksia siihen ei pysty tekemään. Niinpä kuva tallennetaan usein käsittelyn jälkeen JPEG-muotoon. Se taas sopii mitä parhaiten käyttötiedostoksi.

RAW onkin valokuvaajan lähdekoodi ja JPEG valmiiksi käännetty käyttövalmis ohjelma, softa-analogiaa lainatakseni.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Miten näitä tiedostomuotoja tulisi käyttää? Vai tulisiko? Mikä on Digital Negative (DNG) tiedoston rooli?

Tutustutaanpa asiaan tarkemmin...

RAW-kuva on originaali, muttei säilytettävissä
RAW-tiedosto on kameran kennon suora tallennus muistiin. Kuva tallennetaan RAW-tiedostoon siten kuin se kennolta sähköisesti luetaan. Kyse on siis hyvin teknisestä tiedostomuodosta. RAW-tiedosto ei yleensä sisällä kuvasta ihmiselle, ei edes koneelle, ymmärrettävää kuvaa. Sen sisällä oleva kuvadata on vähän kuin negafilmiä katsoisi: hahmot tunnistaa, värejä ja valoja ei.

Jokaisella valmistajalla on oma formaattinsa ja siitäkin omat versiot eri kennoperheille. Niinpä RAW-tiedostomuotoja oli hetki sitten jo 220! Jokainen näistä on valmistajan tarkoin vartioima salaisuus. Tiedostomuodon speksejä ei ole mistään julkisesti saatavilla.

Kuvan esittämiseksi kennon data pitää käsitellä algoritmin läpi valokuvaksi. RAW-tuella varustetut kuvankäsittelyohjelmat osaavat muuntaa kuvan lennossa. Muutoksia RAW-tiedostoon ei voi tallentaa, vaan ne on tallennettava johonkin avoimeen tiedostomuotoon, esimerkiksi JPEG-kuvaksi. Monet asettavat kameran tuottamaan rinnalle JPEG-tiedoston jo valmiiksi (RAW+JPEG). Yleisesti uskotaan, että RAW-tiedostojen tulkintaan käytettävät algoritmit kehittyvät ajan kanssa. Niinpä vanhoista RAW-kuvista voidaan aikanaan saada parempia kuvia kuin mitä niistä saatiin kuvien ottohetkellä.

JPEG-kuva on helppo käyttää, mutta huono muokata
JPEG on mitä mainioin formaatti kuvan jakamiseen ja käyttämiseen. Siinä kuva on lisäksi pakatussa muodossa, joten tiedostokoko on varsin pieni. JPEG-tiedosto aukeaa kaikilla laitteilla ja kuvaa voi käyttää ilman kuvankäsittely- tai taittosovelluksia. Pakattuna tiedoston liikuttelu ja tallennus on helppoa.

Pakkaus hävittää kuitenkin informaatiota. Ja vielä enemmän sitä katoaa jos JPEG-kuvaa jatkokäsitellään. Niinpä se on varsin huono muoto originaaliksi.

DNG-kuva on askel oikeaan suuntaan
RAW-tiedosto on siis originaali ja sisältää kaiken minkä kenno on kuvaustilanteessa talteen saanut. Mutta suljetut tiedostoformaatit tarkoittavat, ettei tulevaisuudessa ohjelmistoissa ole välttämättä tukea kaikille nykyisin tuetuille versioille. Jokaisen RAW-formaattin toteuttaminen maksaa ohjelmistotaloille, joten on todennäköistä että seuraavassa isommassa uudelleenkirjoituksessa ei enää viitsitäkään koodata tukea jollekin markkinaosuudeltaan pienelle tiedostoformaatille. Tai sadalle sellaiselle.

Tässä kohtaan kuvaan astuu Digital Negative eli DNG-tiedostoformaatti. Se tarjoaa kaiken minkä RAW, mutta on avoin. Jos RAW-tiedoston muuntaan DNG-tiedostoksi, informaatiota ei katoa. Sen sijaan DNG:n määritykset ovat julkisia, joten tuen voi kuvitella olevan tarjolla myös tulevaisuudessa.

DNG:hen voidaan lisäksi tallentaa muutoksia. Niinpä siihen voi tallentaa käsitellyn kuvan. Ja näyttöversion kuvasta.

Tuhoamaton kuvankäsittely pitää originaalin tallessa
DNG tarjoaa myös mahdollisuuden niin sanottuun tuhoamattomaan kuvankäsittelyyn. DNG-tiedostoon voidaan tallentaa alkuperäinen kuva ja sen lisäksi siihen tehdyt toimenpiteet, jotka toistetaan aina kuvaa avattaessa. Kuvaa ei siis tarvitse tallentaa muutettuna. Tuhoamattomalla työtavalla käsitelty kuva on siis myöhemmin avattavissa ja siitä on tehtävissä uusi versio josta on tiputettu vaikkapa rajaus pois. Tällöin saadaan rajaamaton kuva muuten alkuperäisillä käsittelyillä. Näppärää. Ja kuvaa suojelevaa.

DNG ei kuitenkaan ole käytännöllinen käyttötiedosto. DNG:n käsittely vaatii vielä erikoissovelluksia. Niinpä sellaista ei tuosta noin vedetä presikseen, tai webbiin.

Pidä lähdetiedosto ja käyttövalmis versio yhdessä
Tässä kuvaan astuu softa-alalta tuttu analogia: lähdekoodi ja käännetty käyttövalmis versio. Softastahan tehdään lähdekoodi, josta käännetään käyttäjille jaettava asennusvalmis ja käyttövalmis paketti. Näin pitää toimia myös kuvien ja monen muun aineiston suhteen.

Kuvasta pidetään siis tallessa lähdekoodi, eli esimerkiksi DNG, ja siitä tehdään käyttövalmis käsitelty JPEG-tiedosto. Sama koskee myös grafiikkaa. Silloin lähdekoodina on esimerkiksi Illustrator-tiedosto ja käyttövalmiina vaikkapa EPS ja/tai JPEG.

Kuvan lähdetiedostona voi DNG:n sijaan olla RAW tai miksei Photoshop-tiedostokin. Viimeksi mainitut eivät ole oikeita valintoja pitkäaikaiseen säilyttämiseen, mutta 1-2 vuoden tähtäimellä toimivat varmasti.

Tehokkaan työnkulun 6 vaihetta

1. Jos kamerasi tukee RAW-formaattia, käytä sitä, vaikket tarvitsisikaan vielä. Jos et juuri käsittele kuvia, käytä RAW+JPEG-asetusta, niin saat käyttövalmiin version saman tien.
2. Muunna RAW DNG-tiedostoksi sisääntuonnin yhteydessä, jos haluat tehdä kaiken oikein. Välttämätöntä se ei yrityskäytössä yleensä ole.
3. Tee muutokset tuhoamattomilla työtavoilla. Voit käyttää DNG:tä tai tallentaa Photoshopiin muutokset. Ole kuitenkin tarkkana, ettet vahingossa kirjoita alkuperäistä yli muutoksillasi.
4. Pidä kuitenkin lähdetiedosto (RAW, DNG tai Photoshop) samassa hakemistossa kuin jakokelpoinenkin. Käytä samaa nimeä, mutta eri päätettä tiedostonimissä. Nimi yhdistää saman kuvan ja pääte kertoo version. Näin löydät eri versiot myöhemminkin.
5. Muista kirjoittaa metatiedot.
6. Vie getImageRightiin talteen kaikki tiedostoversiot. Jos tiedoston versiot ovat samassa hakemistossa, saat ne sisään kivuttomasti.

Muista, ettet ole sidottu yhteen lähdetiedostoon ja yhteen käyttövalmiiseen tiedostoon. Välillä tarvitset monta. Esimerkiksi logosta voit tarjota sekä EPS, että JPEG version lähdetiedoston lisäksi. Tai pidä RAW,  Photoshop ja JPEG tallessa, jos et käytä DNG:tä. Kunhan tiedostot ovat samassa hakemistossa, samalla nimellä mutta eri päätteellä, homma toimii kivuttomasti. 

Maailmanmestarin henkilökohtainen automuseo

Juha Kankkunen voitti urallaan 4 rallin maailmanmestaruutta, 23 osakilpailua ja Paris-Dakarin. Uskomattoman uran lisäksi Juhalla on myös uskomaton henkilökohtainen autotalli, tai pikemminkin museo. Rallin legendaarisimmat automallit, Juhan uran tärkeimmät menopelit ja muut kulkupelit värin mukaan järjestettynä.

Toyota Celicat, Lancia Delta Integrale, Lancia Delta S3, Audi Quattro S1, Peugeot 205 T16 Evo 2...

Moniväristen autojen jälkeen onkin hyvä lepuuttaa silmiä täysvalkoisissa ralliohjuksissa. Niille onkin varattu oma rivi, mm. Ford RS200.

Sitten voidaankin siirtyä punaisten autojen halliin. Ferrari F40, Ferrari 288 GTO, Ferrari 512 BBi, Ferrari 512 Testarossa, Ferrari... Ei mitään tavallisia Ferrareita, sillä esimerkiksi F- ja GTO-malleja ei ole saanut edes rahalla.

Yksinkertaisesti aivan uskomaton maailmanluokan kokoelma, ensi kertaa kuvattuna. Katso kuvat

Tiedostoversiot ominaisuus lisää tuen RAW-kuvien tallentamiseen

Moni kuvaa nykyisin RAW-tiedostoja, mutta jakaa käyttövalmiita JPEG-kuvia. Niinpä olemme kuulleet seuraavan kysymyksen monta kertaa: "Kun JPEG-kuvat on ladattu getImageRightiin ja siellä turvassa, niin mihin RAW-kuvat kannattaisi tallentaa, jotta nekin olisivat turvassa ja löydettävissä?"

Nyt voimme vastata tähänkin kysymykseen haluamallamme tavalla: getImageRightiin!

Tiedostoversiot -ominaisuus lisätty

Olemme lisänneet tuen useille saman tiedoston versioille. Tämä tarkoittaa, että samasta tiedostosta voi olla jakokelpoinen JPG-kuva sekä lähdetiedostona RAW tai DNG-tiedosto. Tai JPG ja EPS. Tai molemmat. Tai sinulla voi olla useita videoformaatteja. Tai logo JPG, EPS, TIFF ja AI-versioina.

Tämä ominaisuus löytyy kaikista versioista eikä sen käyttö vaadi aktivointia.

Ominaisuuden käyttämiseksi kannattaa muistaa kaksi sääntöä:

1. Tiedoston nimen pitää olla kaikilla versioilla sama ja vain päätteen erilainen.
2. Kaikki tiedostoversiot on tuotava sisään samalla kertaa. Jos käytät Desktop Uploaderia, niiden pitää myös olla samassa hakemistossa.

Lisäksi halutut tiedostotyypit on toki oltava sallittujen tiedostotyyppien listalla. Näitä voi muokata Settings->File Types -kohdasta.

Voit ladata kuinka monta tiedostoversiota kunhan niillä on sama nimi (ennen pistettä) ja eri pääte (pisteen jälkeen). Esimerkiksi DCS0233.JPG ja DCS0233.NEF ovat siis saman tiedoston eri versioita. Toiminto ei toki ole rajattu kuviin, vaan voit käyttää sitä kaikissa tiedostotyypeissä.

Uusi ominaisuus: Kategoriat ja automaattikategoriointi

Kun uusi käyttäjä tulee webbisivuille (kuten getImageRightiisi), hän yrittää hahmottaa miten sisältö on organisoitu ja miten löytää etsimänsä. Tässä olennainen työväline on sivuston navigointi. Navigointi antaa käyttäjälle suuntaa mistä löytää etsimänsä ja kuinka sisältö on organisoitu. Se kertoo myös mitä sivuilta löytyy ja mitä ei.

getImageRightin navigointi koostuu hakupalkin päällä olevasta osiomenusta, kuten kuvat, lehdistö, tyyliopas, ja vasemmalla pystysuorassa olevasta sisältömenusta, jota usein myös kategoriamenuksi kutsutaan.

Sisältömenun luomiseen ja hallinnointiin on käytössä kolme tapaa:

1. Voit luoda menun itse;
2. tai antaa sen syntyä kategorioiden pohjalta automaattisesti;
3. tai molempia

Sisältömenu muodostuu kahdesta osasta: Kategorioista ylhäällä ja rakentamastasi menusta alhaalla.

Kategoriat ja automaattikategoriointi

Sen sijaan, että loisit menun itse, kategoriat voidaan nyt muodostaa kuviin tallennetusta kategoriatiedosta. Emme alunperin pitäneet tarpeellisena tallentaa kategoriatietoa kuviin, sillä kuvien metatiedoissa ei ole tälle tiedolle paikkaa eikä sitä siis voi tuoda sitä kautta sisään. Tai jos ollaan tarkkoja, Category-kenttä on kyllä metatiedoissa, mutta se on poistumassa eikä sitä ole enää syytä käyttää. Lisäksi siihen voi tallentaa vain kolme (3) merkkiä. Ei siis kovin käytännöllinen paikka kategoriatiedolle. Me siis ajattelimme, että hakusanat riittävät.

Käytännössä porukka kuitenkin tallentaa hakusanoihin kaikenlaista tietoa: hakusanoja, tuotenumeroita, paikkoja, ihmisiä, tapahtumia ja tietenkin kategorioita. Kyse on siis erityyppisestä tiedosta ilman tietoa itse  tyypistä. Niinpä olemme nyt siirtymässä hakusanoista sveitsin armeijan linkkuveitsenä kohti tyyppikohtaisiin merkkeihin (Englanniksi label, tai tag).

Voit nyt lisätä kategorioita kuville. Voit lisätä yhden tai niin monta kuin haluat kuvalle (tai monelle kuvalle). Kuva voi siis olla samanaikaisesti useassa kategoriassa.

Olemme myös lisänneet kategoriaosion sisältömenuun. Se tehdään automaattisesti kategorioiden pohjalta. Kategoriat suodatetaan käyttäjän oikeuksien mukaan, joten menussa näkyvät vain ne kategoriat, joissa oleviin kuviin käyttäjällä on oikeudet. Lisäksi kategorioiden viereen tulee niistä löytyvien kuvien määrä. Niinikään käyttäjän oikeuksien mukaan.

Koska metatiedossa ei ole paikkaa kategorioille, mietimme miten tiedon saisi tuotua. Huomasimme, että porukka on yleensä organisoinut kuvansa jo valmiiksi hakemistoihin ja he käyttävät tätä rakennetta hyvin kategorioiden kaltaisesti. Niinpä lisäsimme Desktop Uploaderiin automaattisen kategorioinnin. Se lisää hakemiston nimet automaattisesti sisääntuotavan kuvan kategorioihin.

Esimerkiksi:

Tuot kuvia G:\Images -hakemistosta. Sinulla on DCS0233.JPG  G:\Images\Events\2011\Summer camp\ -hakemistossa. Kun tuot kuvia sisään Desktop Uploaderilla, lisäämme /Events/2011/Summer camp kategorian kuvalle.

Voit lisätä kategorioita Desktop Uploaderilla tai Webissä sisääntuotaviin kuviin. Erota useampi kategoria pilkulla.

Kategoriat voivat olla, ja usein ovatkin, hierarkisia. Aloita kategorian nimi /-merkillä, joka kertoo että kyseinen kategoria alkaa juuresta. Kirjoita sitten alakategoriat erotettuna jälleen /-merkillä. Esimerkiksi /Events/2011/Summer camp luo Events-kategorian, sen sisään 2011-kategorian ja sen sisään Summer camp-kategorian.

Sisältömenun luominen ja hallitseminen:

Sisältömenun voi luoda ja sitä voi hallita Settings->Categories. Menu on itse asiassa hierarkinen lista tallennettuja hakuja tai linkkejä. Voit lisätä kategorian ja sille hakusanat. Kun käyttäjä valitsee kyseisen kategorian, suoritetaan kyseinen haku. Kuville ei siis tallenneta mitään tietoa. Näin haku on aina tuore.

Voit tallentaa hakusanojen lisäksi linkin. Monimutkaisten hakujen osalta hakusanat eivät usein riitä, vaan joudutkin tallentamaan haun linkin. Voit myös tallentaa linkkejä ulkopuolisiin sivustoihin. Esimerkiksi jos logosi ovat webbisivuillasi, voit tarjota käyttäjille linkin sinne.

Voit organisoida kategoriat hierarkiaan vetämällä niitä hiirellä toisten alle.

Voit myös lisätä erottimen jakaaksesi menusi loogisempiin kokonaisuuksiin.

Mullistava kauneustuote, jota jokainen julkkismalli käyttää. Katso video!

Muoti- ja kauneusteollisuus on parrasvaloissa kuvamanipulaatioista. L'Orealin mainos kiellettiin, kun Julia Roberts ja Christy Turlington esiintyivät mainoksissa liiankin paranneltuina. H&M:n nettikuvissa mallin vartalo ei ollutkaan mallin, vaan muovisen mallinuken. Kumpikin vetoaa toiminnassaan vakiintuneeseen alan tapaan. Yhtä kaikki, muoti- ja kauneusmainosten kuvat johtavat kuluttajia harhaan. Mainostetut tuotteet eivät saa kuluttajaa näyttämään hyvältä, sillä siihen tarvitaan aivan toinen tuote, jonka mainoksen näette alla:

Fotoshop by Adobé from Jesse Rosten on Vimeo.

Fotoshop by Adobé on uuden ajan kauneustuote joka saa sinut näyttämään fantastiselta kuvissa ja sosiaalisessa mediassa.

Video on Jesse Rostenin tekemä satiirinen mainos iskulauseella: "Mainos ei ole aito, eikä aitoa ole myös yhteiskuntamme kauneusnormit"

Kännykkä ei syrjäytä kameraa, vai syrjäyttääkö?

Sunnuntain Helsingin Sanomien pikku-uutisesta: Canonin mukaan kännykkäkamerat eivät syrjäytä digikameroita, vaan lisäävät niiden myyntiä.

Näin varmaan toistaiseksi, sillä kännyköiden kamerat ovat vielä varsin heikkoja. Mutta näinhän on aina kun haastaja ilmestyy. Mutta kuinka kauan trendi jatkuu?

Jos otan kuvan kännykällä, se on heti käytettävissä, jaettavissa ja tallennettavissa pilveen. Lisäksi siinä on sijaintitieto ja ajantasainen kellonaika. Sijaintitieto ja ajantasainen kellonaika on varsin hyödyllistä tietoa kuvasta. Toisin kuin millä linssillä tai valotusajalla se on otettu.

Digikameralla on kännykään nähden parempien kuvausominaisuuksien vastapainoksi neljä heikkoutta:

1) Se ei ole mukana.

2) Onko kello ajassa tai oikeassa aikavyöhykkeessä? Kännykkä saa usein tiedon aikavyöhykkeestä ja ajasta verkosta, niinpä se on aina oikeassa. Mutta entäpä kamera. Milloin olet katsonut onko kamerasi ylipäätään ajassa? Entäpä vaihtanut sen oikeaan aikavyöhykkeeseen?

3) Vaikka kamerassasi on GPS, niin onko sillä sijaintia kuviin tallennettavaksi? Vai pitääkö kameraa pitää päällä minuuttitolkulla ensin? Kännykkä saa verkosta avustusta, eli siinä on GPS-A (A niinkuin Assisted). Se saa siis vinkin sijainnistaan ja satelliiteista, joten se ratkaisee sijaintinsa nopeasti. Auto, vene ja urheilu-GPS:ni saattavat olla ilman sijaintia vielä 10 minuutin kuluttuakin. Niin taitaa olla kamerakin.

4) Muistikortilla kuva ei ole vielä valmis. Se on kuin entisajan filmi. Se vaatii kehitystä, eli viennin tietokoneeseen, eli vaivaa. Niinpä se jää kiireessä odottamaan ja muistikortilta saatetaan tuoda kerralla puolen vuoden kuvat. Eye-Fi -kortti on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, mutta toimii vain WLANilla ja siinäkin huonosti. Eye-fi-kortti on siis muistikortti, jossa on sisäänrakennettu WLAN-kortti. Niinpä se, teoriassa, lähettää kuvat heti kun WLAN-yhteys on. Mutta kamerat eivät ole suunniteltu syöttämään muistikortille virtaa kuin silloin kun ne ovat päällä. Eikä aina silloinkaan. Kortti toimii vain tiettyjen pilvipalveluiden kanssa. Tällöin pullonkaulaksi tullee tyypilliselle ADSL-yhteydelle hidas uplink. Kameran on oltava päällä pitkään, jotta kuvat saadaan siirrettyä. Osaako kamera sammuttaa itsensä tunnin kuluttua kun kuvat on siirretty, vai sammuuko se lopulta akun loppumiseen?

Jos digikamerat eivät nopeasti ala kehittyä sijaintitiedon ja verkkoyhteyksien osalta, markkinat sulaa alta. Ensin digipokkareissa. Videokameroiden puolella Flip kuoli juuri kännykkävideoinnin alle.

Sitten harrastajat jättävät ostamatta sen järkkärikitin pärjätessään päivä päivältä paranevilla kamerakännyköillä. Linssilisäkkeet tuovat uusia ulottuvuuksia. Näitähän on nähty mm. iPhonelle useiltakin valmistajilta. Suurin osa ei sitä paitsi osta järkkäriin lisälinssejä kuitenkaan.

Jos markkinoiden alapää katoaa, katoaa samalla merkittävä osa kameravalmistajien liikevaihtoa ja tulosta. Riittääkö vakavat harrastajat ja ammattilaiset pitämään tuotekehityksen pyörimässä? Jäämme odottamaan 3G järkkäriä.

Kuinka valokuvaajat oikeasti käyttävät aikaa: mielikuvat ja todellisuus

Paljonko valokuvaaja käyttää ajastaan kuvaamiseen? Entä rock-tähtien kanssa bilettämiseen? APhotoEditor blogissa on graafi valokuvaajien ajankäytöstä: mielikuvat ja todellisuus.

Ihmisten mielestä valokuvaaja käyttää 80% ajastaan kuvaamiseen, 15% matkustamiseen eksoottisiin kuvauskohteisiin ja 5% bilettämiseen rokkitähtien, ja vissiin myös mallityttöjen kanssa.

Todellisuus on karumpi. Graafin mukaan kuvaamiseen käytetään vaivaiset 12,2%, toiseksi eniten. Eniten aikaa menee kuvien editointiin ja muuhun tietokonehommaan, 28,4%. Bilettämiseen ja matkustamiseen ei tämän graafin perusteella todellisuudessa käytetä lainkaan aikaa. Sen sijaan mm. taloushommin, sosiaalisen median, markkinoinnin, kommunikaatioon, palavereihin... Valokuvaajan työ onkin siis pääasiassa tylsää ja tavallista toimistotyötä.

Tiedä sitten tuon datan lähdettä, mutta realistisilta luvut näyttävät.

Näissä luvuissa on hyvä kiinnittää huomio kuvaamisen ja kuvien käsittelyn (johon niiden arkistointikin ilmeisesti kuuluu) suhteeseen: 2/3 työstä tehdään kuvaamisen jälkeen.