Blogi: Aineisto hallussa

Monday, November 26, 2012

Näin teet esityksestäsi 6,5 kertaa muistettavamman

Kuvalla pointti menee perille 6,5 kertaa paremmin.


Takana tunti neukkarissa. Yhteistä aikaa etsitty pitkään. Tärkeä presis. Lopulta sulkeiset ohi. Käytävälle purkautuvien osallistujien keskustelusta paistaa turhautuminen. Olisi ollut parempaakin tekemistä. Haluttu vaikutus jäi saamatta.
Tyypillinen PowerPoint-esitys on täynnä tekstiä ja bulletteja. Asiaa on vaikka toisille jakaa. Kuulijoille viesti ei kuitenkaan mene jakeluun.

Miksi?

Teksti vaatii aivoilta tekstintunnistusta

Ihminen ei muista puhetta ja tekstiä. Niinpä sitä on vaikea ymmärtää ja käsitellä. Tällöin ei synny haluttua toimintaakaan. 72 h kuluttua mieleenpainuvimmankin viestin muistaa enää 10% kuulijoista. Se ei ole paljon se. Ei siis ihme, että tyypillisen kalvosulkeisen jälkeen porukka on turhautunutta. Koko harjoitus tuntuu pelkältä ajanhaaskuulta. Eipä synny haluttua tulostakaan. Kauppa ei käy, strategia ei jalkaudu, toimintatavat eivät muutu...

Ihminen ei muista esitystä, koska aivot käyvät kuumana tekstin tunnistuksesta.
@ iStockphoto / Jana Blašková
Ihminen ei muista esitystä, koska aivoilla on kiire tehdä tekstintunnistusta. Lukeminen nimittäin tapahtuu tunnistamalla kuvasta kirjain toisensa jälkeen. Aivot tekevät siis samaa kuin skanneri yrittäessään tunnistaa skannatusta dokumentin kuvasta tekstiä takaisin tekstidokumentiksi. Tuhat kirjainta tarkoittaa tuhatta kirjaimen kuvaa tunnistettavaksi.

Kuva vie viestin perille 6,5 kertaa paremmin

Vaikuttava esitys sen sijaan käyttää tehokkaasti kuvia, sillä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Relevantti kuva lisää viestin muistettavuuden 6,5 kertaiseksi, sillä 72 h kuluttua 65 % muistaa viestin.

Black Bear
Ihminen tunnistaa olennaisen kuvasta nanosekunnissa.
@ A.Poulos (Iya) via Flickr
Ihminen on evoluution myötä kehittynyt hyväksi havaitsemaan visuaalisesti asioita. Metsässä piilevä vaara tunnistuu nanosekuntissa. Jalat käyvät ennen kuin "Karhu!" on huudettu.

Juuri tästä syystä aivot eivät tarvitse asian tallentamiseen kuin hetken. Kuva tallentuu mainiosti jo 10 sekunnissa. Kuvien kanssa esitykseen mahtuu enemmän asiaakin.

Ilmiölle on oma tieteellinen nimensäkin: Picture Superiority Effect.

Puhutaan Picture Superiority Effectistä, joka juontaa juurensa Allan Paivion (1971, 1986) dual-coding teoriaan. Sen mukaan muistiin tallennetaan joko verbaalisesti, kuvana tai molempina. Konkreettiset konseptit, jotka esitetään kuvana, tallennetaan kumpaankin systeemiin, kun taas abstraktit konseptit tallennetaan vain verbaalisesti. Lisää aiheesta löytyy Dr John Medinan Brain Rules-kirjan blogista: "worth a thousand words".

Kuvien käytöstä esityksissä löytyy lisää Carmine Gallo: The Presentation Secrets of Steve Jobs (2009) -kirjasta. Luku 8 käsittelee erityisesti kuvien käyttöä.

Kerro kuvilla, älä kuvita

Vaikuttava esitys nojaa kuviin. Mutta ei mihin tahansa kuviin. Edelliset faktat pätevät vain relevantteihin kuviin. Tarkoitus on kertoa asia kuvilla.

Esityksen koristaminen kuvilla ei sen sijaan tuo tuloksia. Päinvastoin. Epärelevantti kuva vie huomion pois itse asiasta. Unohda siis jo leikekirjastot.

Sinun pitää kertoa viestisi kuvin ja lisätä teksti tehosteeksi, eikä toisinpäin. Yksinkertaisesti: Kerro viestisi kuvilla, älä kuvita.

blueberry's storyboard 2
Yksinkertaisesti: Kerro viestisi kuvilla, älä kuvita. @ Roland O'Daniel via Flickr

Kuvia ei löydä, ellei niitä ole kerännyt

Jokainen kuvallista esitystä tehnyt tietää kuvien etsimisen haasteet. Yhden kuvan etsintään menee aikaa. Tunti on lyhyt aika, ja tyhjin käsin palaaminen tuttu lopputulos. Esitykseen kuvia  tarvitaan kymmeniä, jopa satoja. Vaikuttavaa esitystä ei koota yhdessä illassa. Aika ei riitä, eikä kuvia löydy. Ei edes miljoonien kuvien kuvapankeista.

Siksi kuvia pitää kerätä aktiivisesti jo etukäteen. Niitä pitää hankkia varastoon (kts. Vinkki: Hanki kuvia varastoon). Pitää luoda oma kuvapankki.

Kuvapankin voi luoda henkilökohtaisesti. Mutta silloin joukon voima ei auta sen kerryttämisessä. Parasta onkin luoda kuvapankki koko organisaatiolle. Samoista asioistahan eri työntekijät puhuvat, hieman eri kulmista tosin. Jos kaikki keräävät hyviä kuvia, graafeja ja grafiikkaa talteen, syntyy äkkiä varsin vaikuttava vaikuttamisväline. Oman alan kuvitusjohtajan salainen ase, kuvapankki.

Yhä useimmin paras ratkaisu kuvien keräämiseen löytyy jokaisen omasta taskusta: älypuhelimen kamera. Asiantuntija näkee päivittäin aihepiiristään hyviä ja huonoja käytäntöjä. Kännykkäkuva kertoo silloin juuri sen oikean viestin. Autenttisesti.






Monday, November 19, 2012

Kuvien lähettäminen sähköpostilla

Kuvia ja muuta aineistoa pyydetään tuon tuosta sähköpostilla. getImageRightista pyynnön toteutus onkin äärimmäisen helppoa. Voit lähettää kuvat vastaanottajalle suoraan sovelluksesta. Etkä tuki vastaanottajan postilaatikkoa isoilla liitetiedostoilla, sillä lähetät linkin, josta kuvat voi ladata.

Voit lähettää yksittäisiä kuvia tai kerätä koriin useamman kuvan. Näin homma toimii korista:

1. Kerää kuvat ja aineisto koriin.

Kerää kuvia koriin.


2. Valitse "Lähetä sähköpostilla"
"Lähetä sähköpostilla" korin sisältö helposti.
 3. Lisää vastaanottajat ja muokkaa saate.
Lisää vastaanottajat ja muokkaa saate, lähetä. Se on siinä.

4. Vastaanottaja saa sähköpostin ja lataa kuvat

Vastaanottaja saa tällaisen sähköpostin. Kuvat voi ladata kätevästi ZIP-pakettina tai yksitellen suoraan sähköpostin linkeistä.
Kuvien ja muun aineiston, esimerkiksi logojen, lähettäminen on siis helppoa ja nopeaa. Toki aina on hyvä miettiä, olisiko parempi kutsua vastaanottaja käyttäjäksi ja antaa hänen palvella itse itseään.

Tuesday, October 30, 2012

Kuvatoimistokuvat Rodeosta suoraan getImageRightiin

Jos ostat kuvia Rodeosta, Suomen suosituimmasta Royalty Free-kuvatoimistosta, rakastat kohta getImageRightiasi vielä enemmän.
Rodeosta ostetut kuvat siirtyvät nyt automaattisesti getImageRightiin


Rodeosta ostetut kuvat siirtyvät automaattisesti getImageRightiin

Ostamasi kuva siirtyy automaattisesti getImageRightiin talteen. Ja koska Rodeon käyttöehdot eivät rajaa käyttöä henkilöön, vaan organisaatioon, voi kuvia käyttää rauhassa koko organisaatio. Täydellistä!

Ominaisuus on käytössä automaattisesti kaikilla Rodeo-asiakkailla, joilla on samalla sähköpostiosoitteella getImageRight-tunnukset. Kuvat siirretään ostamisen yhteydessä ja koskee uusia ostoksia. getImageRight-tunnuksessa on oltava oikeus kuvien tuontiin.

Kuvatoimisto Rodeon asiakkaat voivat rekisteröidä ilmaisen getImageRightin (2 GB tilaa, 3 käyttäjää) Rodeosta. Linkki asiakasetuun löytyy Rodeon rekisteröitymislomakkeelta, asiakastililtä ja ostoskorin jälkeiseltä laskutustiedot-sivulta.

Rodeon ainutlaatuiset käyttöehdot innoittivat integraatioon


Tavoitteenamme on tehdä kuvien ja aineiston löytäminen sekä käyttäminen helpoksi. Kuvatoimistokuvat ovat yksi organisaatioiden kuvalähteistä ja Royalty Free (RF) suosituin lisenssimuoto.
Royalty Free tarkoittaa, että kuvaa saa käyttää uudestaan ilman eri maksua, ilman rojalttia siis. Suomenkielessä puhutaan usein virheellisesti julkaisuvapaudesta. 
Monet Royalty Free (RF) -kuvatoimistoista rajaavat käyttöehdoissaan käyttöoikeuden vain kuvan hankkineeseen henkilöön. Tällaista kuvaa ei kannata laittaa organisaation omaan kuvapankkiin.

Kuvatoimisto Rodeo on tässä poikkeus. Rodeon käyttöehdot sallivat kuvan käytön uudestaan kaikille työntekijöille. Niinpä Rodeon kuvat voi ja kannattaa laittaa kuvapankkiin koko organisaation käyttöön.

Seuraava lainaus Rodeon tuoreesta uutiskirjeestä:
Kuvatoimisto Rodeo Oy - LisenssiehdotVoit käyttää kuvaa: Internet sivuilla, mainoksessa, tv-mainoksessa, tuotepakkauksessa, t-paidassa, julisteessa, kutsukortissa, vuosikertomuksessa, asiakaslehdessä, jne.
  • Painosmäärällä ei ole vaikutusta hintaan.
  • Kuvaa voi käyttää vuosienkin päästä uudestaan.
  • Kuvaa voi käyttää kaikki samassa yrityksessä tai yhteisössä työskentelevät.
Rajoitukset: 
  • Kuvan lisenssi on sillä yrityksellä tai yhteisöllä kenelle se on ostettu, kuvaa ei saa jakaa muualle.
  • Käyttöoikeus sisältää oikeuden muunnella kuvaa. Kuvaa ei kuitenkaan saa muunnella kuvassa esiintyvää henkilöä loukkaavalla tavalla
  • Valokuvaa, jossa esiintyy ihmisiä, ei saa käyttää seksi-, seuralais-, intiimihygienian- tai niihin verrattavien palvelun, tuotteiden tai julkaisujen mainontaan, markkinointiin tai tiedottamiseen.

Lopuksi vielä lakimiehille tai muuten vaan nippelitiedosta kiinnostuneille, viralliset käyttöehdot.

Thursday, October 18, 2012

Add Photo-nappi tuo getImageRightin kuvapankkitoiminnot mihin tahansa verkkosovellukseen

getImageRight toimii kuvapankkina myös muille verkkosovelluksille, kuten esimerkiksi web-sivujen julkaisujärjestelmille tai uutiskirjevälineille. Näin samoja kuvia voidaan sujuvasti käyttää webissä, sähköpostissa, printissä ilman tarvetta ladata tai käsitellä kuvia välissä.

Add Photo-nappi avaa getImageRightin miniversion verkkosovelluksen päälle. Käyttäjä valitsee tai tuo kuvan. getImageRight muodostaa siitä verkkosovellukselle sopivan kokoisen version.
getImageRight Add Photo-nappi tuo kuvapankkitoiminnot toiseen verkkosovellukseen. Nappi avaa getImageRightin miniversion. Kuvan valinnan tai tuonnin jälkeen kuvaa voidaan rajata tai sen kokoa muuttaa. Verkkosovellus saa lopulta linkin valmiiseen, verkkosovelluksen asettamat vaatimukset täyttävään kuvaan.

getImageRight Add Photo-nappi on saatavilla myös TinyMCE PlugIninä. TinyMCE on yksi suosituimmista verkkosovelluksissa käytettävistä WYSIWYG editorikomponenteista.

Edut käyttäjille, organisaatiolle ja kehittäjälle


getImageRight Add Photo tuo seuraavia etuja:
  1. Verkkosovellukseen ei tarvitse toteuttaa omaa kuvatiedostojen hallintaan tarkoitettua palvelua, vaan se saadaan getImageRightista.
  2. getImageRightissa kuva on korkearesoluutioisena ja sitä voidaan käyttää muissa käyttötarkoituksissa kuten esitteissä.
  3. getImageRight tarjoaa kuvan rajaamisen ja pienentämisen verkkosovelluksen vaatimusten mukaisesti. Käyttäjän ei tarvitse käsitellä kuvaa erikseen jokaiseen käyttötarpeeseen.
  4. Kuva jää talteen, on löydettävissä ja myös muiden käyttäjien saatavilla.
  5. Add Photo -nappi helpottaa kuvien hallintaa organisaatiossa. Kuva tallennetaan kerran ja sitä voidaan käyttää lataamatta ja käsittelemättä eri käyttötarkoituksissa. Työ on sujuvaa ja helppoa.
  6. Verkkosovelluksen kehittäjälle Add Photo-nappi tarjoaa palveluita, joita on yleensä turha kehittää omaan välineeeseen. Se tuo merkittävää lisäarvoa asiakkaalle, joka tarvitsee samoja kuvia useissa eri sovelluksissa ja käyttötarpeissa.

Add Photo -napin asentaminen


Add Photosta on tarjolla kaksi versiota: Add Photo-nappi ja Add Photo TinyMCE Plugin.

Add Photo nappi


Add Photo nappi on embed-koodi, joka asennetaan verkkosovellukseen yhdessä kirjastotiedostojen kanssa. Napin ulkoasu ja toiminnallisuus on muokattavissa Add Photo Button Creatorilla, joka löytyy getImageRightin asetuksista. Napin asentaminen edellyttää JQueryn asentamisen.

Napin painallus avaa getImageRightin miniversion. Käyttäjä kirjautuu, hakee tai tuo kuvan. Kuvan kokoa voidaan muuttaa ja rajata. Add Photo Button Creatorilla tai embed-koodia muuttamalla voi ohjata käyttökokemusta, kuten määritellä lopullisen kuvan koko, poistaa rajaaminen tai määritellä tiedostotyypit.

Add Photo palauttaa valmiin kuvatiedoston URL:n napin koodissa määriteltyyn kenttään. Verkkosovellus voi käyttää kuvaa sellaisenaan, jolloin getImageRight tarjoaa kuvan hostingin. Tai verkkosovellus voi hakea kuvan URL:stä omalle palvelimelleen ja huolehtia hostingista itse. getImageRightin hostingissa pyyntöjen määrä on rajoitettu, eikä sovellu suosituille verkkosivustoille.

Add Photo TinyMCE Plugin

TinyMCE on yksi suosituimmista WYSIWYG editorikontrolleista ja sitä käytetään monissa verkkosovelluksissa. Add Photo TinyMCE Pluginin avulla kuvien valinta voidaan tuoda TinyMCE:n sisälle Add Photo -tyyliin. Napin painallus avaa getImageRightin miniversion. Käyttäjä valitsee kuvan, rajaa sen ja saa kuvan muokattavaan tekstiin kursorin osoittamaan kohtaan.

Add Photo-napin avulla toiseen verkkosovellukseen voidaan liittää kuvien valinta getImageRightista.   getImageRight toimii kuva-arkistona ja tarjoaa verkkosovellukselle kuvien rajaus ja koon muutospalvelut sekä kuvien hostingin. Kuvat voidaan tuoda getImageRightiin korkearesoluutioisina ja niitä voidaan käyttää monissa käyttötarkoituksissa. Verkkosovellus saa getImageRightilta linkin haluamansa kokoiseen kuvatiedostoon. Verkkosovelluksen ei tarvitse tallentaa tai hostata kuvaa.

Lopuksi

getImageRight Add Photo-toiminnallisuus on asennettu jo mm. verkkosivujen julkaisujärjestelmään, verkkokauppaan, HR-järjestelmään ja sähköisen asioinnin järjestelmään. Mihin sinä haluaisit sen asentaa?

getImageRight asiakkaat löytävät lisätietoja sovelluksen asetuksista.

Kehittäjiä toivomme olemaan suoraan yhteydessä meihin.

Etätunnistus liittää Windows AD ja SSO-tunnistuksen getImageRightiin


getImageRightin käyttäminen edellyttää käyttäjän tunnistusta. Tyypillisesti se tapahtuu käyttäjätunnuksena toimivan sähköpostiosoitteen ja käyttäjän valitseman salasanan avulla. Käyttäjätunnus saadaan joko pääkäyttäjän lähettämän kutsun kautta, tai esimerkiksi lehdistökäyttäjien tapauksessa itse rekisteröitymällä.

Mikäli käyttäjät tunnistetaan jo organisaatiossa esimerkiksi Windows Active Directory (AD) -tunnistuksella, toisessa verkkosovelluksessa  tai Single Sign On -ratkaisulla, voidaan tätä tunnistusta hyödyntää getImageRightissa niin käyttäjätilin automaattiseen ja näkymättömään luomiseen, kuin käyttäjän tunnistamiseenkin.

Remote Authentication siirtää käyttäjätunnistuksen sisäverkkoon

Remote Authenticationilla siirretään osa tai kaikki tunnistus omalle palvelimellenne. Kun käyttäjä yrittää käyttää getImageRightia, hänet ohjataan palvelimellanne olevalle tunnistusskriptille. Se taas ohjaa käyttäjän allekirjoitetun valtuutuksen kera takaisin getImageRightiin ja sisälle palveluun. Prosessi ei näy käyttäjälle eikä sen kestoa huomaa. Jos käyttäjä on uusi, hänelle perustetaan tili osana kirjautumista automaattisesti.

Remote Authenticationin voi ottaa itse käyttöön getImageRightin asetuksista. Ohjeet ja skriptit Windowsille löytyvät sieltä.
Sisäverkon päässä skripti asennetaan Windows palvelimen web-palvelinohjelmistoon (IIS). Kyseinen hakemisto tai sivusto konfiguroidaan käyttämään Windows Authenticationia ja Anonymous access otetaan pois päältä. getImageRight tarvitsee käyttäjästä sähköpostin, etunimen ja sukunimen. Yleensä nämä on tallennettu Active Directoryyn ja saadaan sieltä. Nimet voidaan usein johtaa sähköpostiosoitteesta. Mutta jos sähköpostiosoitetta ei ole Active Directoryssä, se on saatava mukaan muuten. Esimerkiksi skripti laitetaan hakemaan tieto SQL-tietokannasta.
 
Yleensä Remote Authentication laitetaan päälle tietyistä IP-osoitteista tulevalle, eli käytännössä sisäverkosta tulevalle liikenteelle. Ulkoiset käyttäjät voivat käyttää normaalia sisäänkirjautumista. Jos halutaan siirtää kaikki tunnistus tapahtumaan vaikkapa erillisen web-sovelluksen kautta, sekin on mahdollista laittamalla Remote Authentication kattamaan kaikki käyttö.
 
Kannattaa huomata, että getImageRightilla ei tarvitse antaa mitään pääsyä sisäverkkoonne tai Active Directoryyn. Skripti hakee käyttäjän sähköpostiosoitteen ja nimen. Sen jälkeen se allekirjoittaa nämä yhdessä getImageRightista saadun aikaleiman kanssa jaetulla salaisuudella.
 
Mikäli käyttäjä on uusi, hänelle luodaan tili. Remote Authenticationin asetuksissa on määriteltävissä mihin ryhmään tili luodaan. Pääkäyttäjä voi myöhemmin siirtää käyttäjän toiseen ryhmään.
 
Myös sekakäyttö on mahdollista, eli käyttäjä voi käyttää sisäverkosta ilman tunnistusta ja ulkoa tunnuksilla. Sekakäyttö onnistuu siten, että Remote Authentication rajataan IP:iden mukaan, mutta käyttäjäryhmää ei rajata. Vastaavasti jos sekakäyttö halutaan estää, on käyttäjäryhmään asetettava sama IP-rajaus kuin Remote Authenticationiin.

Remote Authentication ominaisuus on vakiona Professional-versiosta lähtien ja se on käyttöönotettavissa asetuksista. Standard-versioon ominaisuus on saatavilla lisähintaan. Ota yhteys myyntiin.

Näin jaat kuvan helposti Facebook-sivulle

Yrityksen, organisaation tai brändin Facebook-sivu on tärkeä osa markkinointia ja viestintää. Facebook-sivulla saattaakin olla moninkertaisesti enemmän kävijöitä kuin kotisivuilla. Kiinnostava sisältö huomataan ja mikä parasta sitä jaetaan. Kuva lisää päivityksen kiinnostavuutta. Kiinnostavaa päivitystä tykätään ja huomio leviää laajemmalle.


Asiakastilaisuuden kuvista on kiinnostuneita kaikki. Osallistuneet katsovat niitä mielellään. Poissaolleet katsovat olisiko siellä ollut hauskaa. Ja muut näkevät, että teillä tapahtuu.
Kerromme tässä kuinka jaat kuvan helposti getImageRightista Facebook-sivulle.

Tuo Facebookiin tarkoitettu kuva ensin getImageRightiin. Samalla se on tallessa muitakin käyttötarkoituksia ja käyttäjiä varten, joten tuo kuva parhaassa laadussa.

Aloita kuvien tuonnin jälkeen etsimällä kuva.


Klikkaa levykeikonia


Valitse minkä kokoisena haluat kuvan viedä Facebookiin ja rajaa sitä tarvittaessa.
Koko vaihtoehtoja voit muokata asetuksista. Klikkaa sitten F-nappia.

Linkitä getImageRight ja Facebook 

Ensimmäisellä käyttökerralla linkität getImageRightin ja Facebookin seuraavasti. Voit myöhemmin hallita linkitystä Facebookissa käyttäjätilin asetukset>Sovellukset kohdasta.

Facebook-sivulla ei itsellään ole käyttäjätunnuksia, vaan käyttäjätunnukset ovat tyypillisesti henkilökohtaisia, jotka on linkitetty sivun ylläpitäjiksi.

Valitse vasemmasta alanurkasta ketkä näkevät jakamasi kuvat, yleensä Julkinen.
Klikkaa sitten Kirjaudu Facebook-tunnuksilla.

Klikkaa Salli. Taustatietoa artikkelin lopussa.
Valitse mille sivulle haluat kuvan tuoda.

Valitse oikelta ylhäältä mitä sivua haluat päivittää.
Kirjoita päivitys ja valitse vielä mihin kuva ladataan.

Ja päivitys on Facebookissa. Heti ensimmäiset tykkäykset. Hienoa!
Lopuksi sulje tämä ikkuna, jos et tarvitse kuvaa samalla jonnekin muualle.

Jos olit kirjautuneena väärällä tunnuksella linkityksen aikana, sinun täytyy poistaa ensin getImageRight-sovellus Facebookin käyttäjätilin asetuksista. Kirjaudu ulos Facebookista ja kokeile uudestaan. Muista kirjautua nyt oikealla tunnuksella prosessin aikana. Kun linkitys on tehty, voit jatkossa olla samanaikaisesti kirjautuneena Facebookiin henkilökohtaisella tunnuksellasi ja käyttää getImageRightin FB-jakoa ylläpitäjätunnuksellasi.

Lisälukemista:

MDG Advertising: A Guide To Using Images On Facebook: The Shift to Visual Optimization

Monday, October 1, 2012

Digikuvaamisen työnkulku ja getImageRight

Filmiaikana kuvaajan piti harkita jokaista kuvaa. Filmi maksoi, eikä filmin vaihtoon haluttu joutua kesken tärkeän tilanteen. Digikuvaajalla ei näitä rajoitteita enää ole. Muistikortilla riittää tilaa tuhansille kuville, joten firman tilaisuudessa laukaisinta tulee painettua enemmän kuin jälkikäteen ajateltuna olisi hyväksi.

Rajoitteen poistuminen on siirtänyt pullonkaulan kuvaamisesta kuvien käsittelyyn ja arkistointiin. Puhutaankin kuvaamisen työnkulusta, eli siitä mitä kuville tehdään kun kameran kanssa saavutaan takaisin työpisteelle.

Laadukkaan työskentelyn kannalta työnkulun pitäisi olla mietitty ja selkäytimeen omaksuttu. Harva kuitenkin kuvaa ammatikseen, vaan kuvaaminen on yksi, ehkäpä vielä vapaaehtoinen, osa työtehtäviä. Niinpä työnkulkuun ei ehdi kiinnittämään huomiota. Kuvat saadaan kyllä otettua ja tarpeeseen menevät kuvat muistikortilta poimittua, mutta muiden ruutujen karsiminen, valinta, hakusanoitus ja arkistointi jäävät yleensä tekemättä. Kuvat löytyvät omalta koneelta, jos muistaa mistä etsiä. Niitä ei ole varmuuskopioitu, eikä ne ole kollegojen saatavilla.

getImageRight tekee kuvien löytämisen, hallitsemisen ja jakamisen organisaation sisällä ja ulos helpoksi. Minkälainen työnkulku sitten sopii parhaiten yhteen getImageRightin kanssa?

Kuvista pieni osaa tulee käyttöön

Kuvatuista ruuduista käyttöön päätyy yleensä erittäin pieni määrä, muutama prosentti. Ajan myötä vielä pienempi osa alkuperäisistä ruuduista on arvokkaita. Toisaalta tulevaisuus tuo usein myötä yllätyksiä. Se mikä tänään tuntui tärkeältä, on huomenna turhaa ja toisin päin. Niinpä kuvaajat pyrkivät säilyttämään kuvia laajasti.

Ruudut voi jakaa karkeasti kolmeen osaan: 
  1. epäonnistuneet,
  2. säästettävät ja
  3. todennäköisesti tarvittavat (eli parhaat)
Ensimmäiseksi kannattaa poistaa selvästi epäonnistuneet, joille ei takuuvarmasti ole jatkokäyttöä tiedossa. Näitä on mm. linssinsuoja päällä otetut. Jokainen päättäköön mihin epäonnistuneen rajan vetää, toiset raakkaavat pois kaikki vähemmän täydelliset, toiset taas vain täysin toivottomat ruudut.

Seuraavaksi pitää miettiä mitä tehdään jäljellejääville ruuduille. Näistä pieni osa tulee olemaan todennäköisesti tarvittavia, eli sellaisia, joiden arkistointiin ja käsittelyyn kannattaa panostaa. Loput kannattaa laittaa talteen toistaiseksi jos niitä sittenkin tarvitaan. Näihin ei kuitenkaan ole varaa paljonkaan aikaa käyttää. Säilytystila on halpaa, työ taas kallista.

getImageRightin käyttäjä tekee usein valintansa kahden erilaisen työnkulun välillä. Joko hän tuo getImageRightiin vain parhaat ruudut (todennäköisesti tarvittavat), tai hän vie kaikki säästettävät getImageRightiin ja nostaa siellä parhaat ruudut ylös hakusanoittamalla ne helpommin löydettäviksi. Kummallakin on puolensa.

Työnkulku A: Tuodaan vain parhaat

Tässä työnkulussa kuvia säilytetään kahdessa paikassa. Omalla koneella kaikki ja getImageRightissa parhaat. Niinpä varmuuskopiointi on mietittävä myös omalle koneelle. Monissa organisaatiossa työasemia ei varmuuskopioida, toisaalta verkkolevyjen tila on usein kortilla eikä suurien kuvamassojen tallennusta katsota aina suopeasti.

Valintaa varten tarvitaan työasemalle hyvä kuvien hallinnointisovellus, jossa koko massasta saadaan poimittua oikeat kuvat. Kuvia voi hallita työasemalla esimerkiksi iPhotolla tai Windows Live Photo Galleryllä, tai kuvankäsittelyohjelman mukana tulevalla välineellä, esim. Adobe Photoshop Elementsillä tai Adobe Bridgellä. Samalla kannattaa yleensä tehdä kuvien hakusanoitus ja täydentää muut metatiedot jo omalla työasemalla.

Kuvien valinta getImageRightiin voidaan tehdä merkitsemällä vietävät kuvat esimerkiksi lipulla (flag) tai tietyllä hakusanalla. Lopuksi poimitaan getImageRightiin vietävät kuvat.

Kuvat siirtyvät getImageRightiin nopeasti, kun siirrettävää on vähemmän.

Tässä työnkulussa on tyypillistä, että kuvat käsittellään valmiiksi ennen tuontia getImageRightiin.

Työnkulku B: Tuodaan kaikki, hakusanoitetaan parhaat

Toinen vaihtoehto on tuoda kaikki säästettävät kuvat getImageRightiin ja nostaa siellä esille parhaat kuvat. Sisääntuonnin yhteydessä kuviin lisätään erälle yhteiset hakusanat ja kategoriat. Tämän jälkeen erän parhaat kuvat valitaan, hakusanoitetaan ja kategorioidaan helpommin löydettäviksi. Ne siis ikäänkuin nostetaan esille. Säästettävät taas jäävät heikomman löydettävyyden takia taka-alalle.

Kuvien valintaa ei tässä työnkulussa tarvitse tehdä heti. Niinpä malli sopii usein kiireisille. Kuvia saatetaan hakusanoittaa sitä mukaan kuin niitä tarvitaan. Tai työ voidaan tehdä joukolla.

Kumpi malli on parempi?

Vastaus riippuu tarpeista, tilanteesta ja valmiuksista. Ensimmäinen malli vaatii kurinalaista tekemistä ja työkustannukset ovat usein korkeammat kuin toisessa mallissa. Sitä voisi kutsua viralliseksi työnkuluksi. Toinen malli taas on rento, joustava ja käytännönläheinen.

Monday, September 24, 2012

Uudet ominaisuudet syyskuun päivityksessä

Kesän suurrutistus on saatu päätökseen ja syksyn kunniaksi getImageRight on uudistunut. Päivitys tuo mukanaa mm. seuraavia ominaisuuksia. Ominaisuudet ovat heti käytössä.
  • Kuvien rajaaminen
  • Jakaminen Facebookiin
  • Linkki kuvaan
  • Uudistunut kuvien lataus
  • Suomen kieli myös pääkäyttäjätoimintoihin
  • Copyrightin muokkaus
  • Kuvien hosting
  • Kategorioiden lisääminen menusta
  • Ajastettuun julkaisemiseen kellonaikatuki
  • Integraatio muihin verkkosovelluksiin getImageRight-napilla
  • Logon valinta getImageRightista
  • Ja paljon muuta...

Lisätietoja ominaisuuksista julkaistaan lähipäivien aikana.

Kuvien rajaaminen

Kuvasta on nyt helppo rajata haluttu alue ja ladata kuva juuri tarvittavassa koossa. Valmiit kokovaihtoehdot ovat hallinnoijan muokattavissa. Samasta ikkunasta kuva voidaan myös jakaa sähköpostilla, linkillä tai Facebookiin.

Kuvasta voidaan nyt latauksen yhteydessä valita haluttu alue, eli rajata kuva. Samalla voidaan myös valita haluttu koko eli resoluutio.

Verkkosivuille, sähköpostiuutiskirjeisiin tai verkkopalveluihin tarvitaan kuvista usein tietyn muotoinen ja kokoinen kuva. Kun verkkosivuille tarvitaan vaikkapa 300 * 300 pikselin kuva ja kuvapankissa kuva on 3000 * 2000 pikseliä, joutuvat käyttäjät muokkaamaan kuvaa ennen käyttöä erikseen kuvankäsittelyohjelmalla. Tämä on monille käyttäjille vaikeaa ja osaavallekin hankala työvaihe. Päivityksen myötä käyttäjä saa tarvitsemansa kuvan suoraan getImageRightista.

getImageRight tekee kuvan rajaamisen ja koon muutoksen lennossa kullekin käyttäjälle. Alkuperäiseen kuvaan ei luonnollisesti tehdä muutoksia.

Jakaminen Facebookiin

Monet organisaatiot käyttävät Facebookia aktiivisesti markkinointi- ja viestintäkanavana. Päivityksen myötä kuvien jakaminen Facebookiin onnistuu helposti suoraan getImageRightista niin seinälle, kuin albumiinkin.

Facebookiin jaettava kuva voidaan rajata ja pienentää. 

Linkki kuvaan

Kuvien vienti toisiin verkkosovelluksiin tai -palveluihin on usein kätevintä kopioimalla kuvan linkki. getImageRightissa kuvat ovat suojattuna, eikä niihin osoitetta ole voinut suoraan käyttää tai niihin linkittää. Kuvien katsominen kun vaatii sisäänkirjautumista. 

Lataa-toimintoon on nyt lisätty mahdollisuus jakaa kuva, eli saada siihen URL. Kuva voidaan haluttaessa rajata ja pienentää. Kts. kuvien hosting.

Uudistunut kuvien lataaminen

Edellisten ominaisuuksien myötä kuvan lataus-toiminnallisuus on kokonaan uusittu.

Suomen kieli myös pääkäyttäjille

Pääkäyttäjätoiminnot ovat nyt saatavilla englannin lisäksi myös Suomen kielellä. getImageRightin asetukset ovat toistaiseksi saatavilla vain englanninkielisinä.

Copyrightin muokkaus

Copyright on nyt muokattavissa muiden tietojen tapaan leikepöydän kautta.

Kuvien hosting

Kuvien hosting-toiminnon avulla kuvia ei tarvitse enää kopioida verkkosivuille, vaan ne voidaan isännöidä eli hostata suoraan getImageRightista. Näin kuvien käyttäminen on näin entistä helpompaa.

Toiminnallisuus on mitoitettu pienemmille verkkosivustoille. Suosittujen verkkosivustojen on edelleen syytä isännöidä kuvat omilta palvelimilta, sillä getImageRightin hostingissa pyyntöjen määrä on rajoitettu häiriöiden estämiseksi.

Kategoriat lisättävissä menusta

Kuvien kategoriat on nyt poimittavissa menusta niin kuvien tuonnin kuin leikepöydällä muokkauksen yhteydessä.

Ajastettuun julkaisemiseen kellonaikatuki

Ajastettu julkaiseminen tukee nyt kellon aikoja. Näin esimerkiksi lehdistötiedotteen kuvat voidaan ajastaa julkaistavaksi lehdistötilaisuuden aikana

Integraatio muihin verkkosovelluksiin getImageRight-napilla

Kuvia käytetään monasti toisissa verkkosovelluksissa. getImageRight Add Photo-napin avulla getImageRight voidaan integroida toisen verkkosovelluksen käyttöön ja kuvat voidaan valita suoraan getImageRightista. 

Add Photo-nappi avaa getImageRightin miniversion, jossa käyttäjä valitsee haluamansa kuvan sekä rajaa ja muuntaa kuvan verkkosovelluksen haluamaan kokoon. 

Add Photo-napin parametreilla voidaan ohjata hakua, rajausta, koon muutosta ja monia muita toimintoja niin, että käyttökokemus on haluttu.

Verkkosivujen hallintaväline voi siis pyytää käyttäjää valitsemaan kuvan 'henkilöstö' kuvista ja rajaamaan kuvan niin, että getImageRight voi palauttaa verkkosovellukselle sen haluaman 300 * 300 pikselin kuvan. 

Logon valinta getImageRightista

getImageRightissa käytettävä yrityksen logo on nyt valittavissa suoraan kuvapankista, eikä sitä tarvitse ladata erikseen. Samalla logoa voidaan rajata ja se pienennetään automaattisesti oikeaan kokoon.

Wednesday, June 6, 2012

Lehdistön erilaiset kuvatarpeet ja kuinka niitä palvellaan

Lehdistön kuvatarpeet vaihtelevat mediasta, organisaatiosta ja juttutyypistä riippuen. Tässä muutamia ajatuksia miten lehdistöä voi palvella paremmin erilaisissa tarpeissa ja samalla lisätä oman organisaation lehdistönäkyvyyttä.

Lehdistötiedotteet ja muut organisaation aloitteesta syntyvät jutut


Ajankohtaiset aiheet ovat tuoretavaraa ja ne vanhenevat nopeasti. Lehdistötiedote on mahdollista saada läpi usein vain tiettynä päivänä. Aikakauslehdissä hieman pidempään. Tuona kiireisenä päivänä kuvaa ei ehditä kuvaamaan, ellei siihen ole varauduttu jo etukäteen.

Harva toimittaja lähtee kuvia erikseen kyselemään. Joko ne ovat tiedotteen mukana, tai jutun voi unohtaa. Lehden kuvaaja ei päivän aikana kaikkialle ehdi, joten sen varaan ei kannata laskea.

Kuvia ei kuitenkaan saa helposti välitettyä normaaleita tiedotekanavia pitkin. Sähköpostiinkaan niitä ei tule liitteeksi liittää, sillä silloin tukkeutuu jokaisen toimittajan sähköpostilaatikot.

Kuvat kannattaakin viedä getImageRightiin. Tiedotteelle linkki aineistopankkiinne ja toimittaja saa tarpeensa hoidettua sieltä itse, vaikka sitten keskiyöllä juuri ennen deadlineä.

Näkyvyys muisssa jutuissa


Lehdistönäkyvyys syntyy usein mahdollisuudesta päästä mukaan lehden miettimään aiheeseen. Toimittaja on siis kirjoittamassa juttua, soittaa kysyäkseen kommenttia tai tarvitsee siihen kuvitusta. Yhteydenotto tulee usein pahimpaan mahdolliseen aikaan. Haastattelun voi tehdä puhelimessa, mutta kuvitusta varten kuvapankin on syytä olla valmiiksi "ladattu".

Kuvituksen hankkiminen on yksi toimittajan suurista ongelmista. Ja tässä te voitte auttaa. Ehkäpä voisitte tarjota toimistolle oman toimialueenne kuvitusta vapaasti käyttöön.

Pihalaatoituksista ja kauniista pihasta kirjoitetaan kymmeniä juttuja vuodessa. Laattojen kuvia ei julkaise kuin rautakaupan lehti, mutta kuvia kauniisti laatoitetuista pihoista ja työtavoista julkaisee jokainen aihetta käsittelevä media.

Mahdollisuuksia löytyy jokaiselta alalta ja aiheesta. Mieti miten voisitte tässä auttaa toimittajia.

Näkyvyys muiden jutuissa


Herkullisinta näkyvyys on silloin, kun sen saa toisen "myymään" juttuun. Koska moni kilpailijanne on taatusti heikko kuvittamaan aihetta, ehkäpä voisitte auttaa. Jos voitte tarjota toimittajalle hyvää kuvamateriaalia toimialalta, pääsette todennäköisesti juttuun mukaan. Niin, ja se pääkuva, kuvateksti ja kuvan krediitit ohjaa sitten teille. Kilpailijalle jää maininta jossain siellä tekstin joukossa. Lukijoille te olette kuitenkin yhtä kuin toimiala. Mikäpä sen makeampaa kuin kääntää kilpailijan mediavoitto omaksi.

Tätä varten aineistopankkiin pitää kuvauttaa alaanne laajalti edustavaa kuvamateriaalia. Sen pitää olla alan kuvapankki.

Tuoteuutuudet


Monet lehdet julkaisevat tuoteuutuuksia. Nämä ovatkin tuoteyritykselle mainio tapa saada uutuuksille ilmaista julkisuutta. Valitettavasti lehteen mahtuu kerrallaan vain muutama uutuus. Miten varmistatte, että teidän juttu on yksi näistä?

Tärkeintä on luonnollisesti uutisarvo. Mutta toinen tekijä on näyttävä kuva. Ja kolmas helppous. Tuoteuutiset juostaan kasaan nopeasti, joten materiaali pitää saada paikalleen pikkueditoinnilla. Mielummin jopa ilman sitä.

Eikä unohtaa toki sovi sisustus, talo- ja muotilehtiä. Nämä julkaisevat paljon tuotekuvia erilaisten juttujen yhteydessä. Esimerkiksi "Keltainen piristää kevään" -juttuun saatetaan kaivata tuotekuvia keltaisista tuotteista.

Lehtien verkkomediat


Lehdillä, TV:llä ja radiolla on webbisivut, joissa uutiskynnys on usein alhaisempi. Toimitustyöhän panostetaan täällä vähemmän, joten toimittajan pitää saada juttu julkaistua vielä helpommin. Tekstin ja kuvien pitää olla sellaisenaan julkaisuvalmiita. Eikä unohtaa sovi videota.

Lue jutun muut osat:

Kuvapankki lisää lehdistönäkyvyyttä
Lehdistön palveleminen getImageRightilla

Kuvapankki lisää lehdistönäkyvyyttä

Lehdistönäkyvyys on monelle organisaatiolle tärkeää. Ilmainen näkyvyys halutaan hyödyntää. Juttuja yritetään saada läpi viestintätoimistojen avustuksella, omilla suhteilla ja lehdistötiedotteilla. Silti näkyvyys jää usein saamatta, koska pieni asia puuttuu: Kuvat!

Ilman kuvia juttua on vaikea saada julkaistuksi. Ja jos saa, se saa harvoin ansaitsemaansa palstatilaa.

Iso kuva = tärkeä uutinen


Lukija tunnistaa tärkeän uutisen isosta kuvasta. Palstatilasta suuri osa onkin tänä päivänä varattu kuville. Kiireinen lukija skannaa kuvan, kuvatekstin ja ehkä otsikon. Siksi kuvan valinnalla on keskeinen merkitys viestin perillemenossa. Hyvällä kuvalla saa enemmän palstatilaa, näkyvyyttä ja lukijoita itse jutulle. Ilman kuvaa juttu joutuu sivun laitamille, tai jää kokonaan julkaisematta.

Kuvien merkitys lehdissä on korostunut useasta syystä. Uudet painokoneet mahdollistavat nelivärikuvat käytön jokaisella sivulla ja tuota mahdollisuutta halutaan hyödyntää. Tekstin kirjoittaminen ja editointi on kallista, kuvalla pinta-alan saa täyteen edullisesti ja näyttävästi. Kuvat toimivat myös lehden joustovarana. Kuvien kokoa muuttamalla sisältö saadaan täyttämään sivu täydellisesti. Eikä unohtaa sovi kiireisiä lukijoita. Harvalla on aikaa lukea päivän lehti, mutta selaamaan sen ehtii jokainen. Aikakauslehden parissa taas viihdytään lähinnä kuvia selaillen. Mielenkiintoiset kuvat herättävät halun lukea itse teksti.

Lehtien palveleminen parantaa näkyvyysmahdollisuuksia


Lehdet haluavat aineiston yhä valmiimpana. Toimituksellisia panoksia ei voida laittaa kuin tärkeimpiin asioihin. Organisaatiosi asia on harvoin yksi niistä. Pääosa lehtien materiaaleista poimitaan lähes sellaisenaan uutistoimistoilta, yhteistyöverkoista ja lehdistötiedotteilta. Aineistosi täytyy olla helposti kopioitavissa ja liitettävissä taittoon.

Lehdistönäkyvyyttä halajavan on hyvä hahmottaa myös lehden kello. Työ tiivistyy deadlinen lähestyessä. Toimituspäällikön on tehtävä valintoja. Ehkäpä mukaan mahtuu vielä muutama valmis juttu juuri uutiskynnyksen alapuolelta. Toisaalta työläämpiä aiheita voi joutua resurssisyistä karsimaan.

Hyvä ja helposti saatava kuva nostaa merkittävästi jutun läpimenomahdollisuuksia. Kuvapankki, josta toimittaja voi itse noutaa kuvan, palvelee lehdistöä ja lisää lehdistönäkyvyyttä.

Lue jutun muut osat:

Lehdistön erilaiset kuvatarpeet
Lehdistön palveleminen getImageRightilla

Lehdistön palveleminen getImageRightilla

getImageRight antaa monia mahdollisuuksia palvella lehdistöä paremmin ja saada siten enemmän lehdistönäkyvyyttä. Käyttötavat riippuvat tilanteista.

Kuvien lähettäminen toimittajalle


Kun toimittaja pyytää kuvia, mene getImageRightiin ja kerää kuvat koriin. Voit lähettää ne korista näppärästi sähköpostilla. Toimittaja saa laatimasi sähköpostin, jossa on linkki kuvien lataamiseksi. Viestisi ei siis tuki sähköpostilaatikoita tai jää kiinni kokorajoitusten takia. Toimittaja voi ladata kuvat haluamassaan koossa tai vaikka yhtenä ZIP-pakettina.

Jos lähetät usealle toimittajalle samalla kertaa, jokainen saa oman sähköpostin etkä paljasta toisille muita viestin vastaanottajia.

Kuvien lähettäminen toimii mainiosti myös mobiililaitteilla, joten voit vastata toimittajan pyyntöön helposti älypuhelimellasi tai tabletillasi. Kuvatiedostoa ei liikuteta hitaan mobiiliyhteyden yli, joten saat homman tehtyä hetkessä ilman odotteluita.

Kuvien lähettäminen toimittajalle onnistuu kaikista versioista.

Itsepalvelu


Usein olisi näppärää, että voisi ohjata toimittajat verkkoon palvelemaan itse itseään. getImageRightilla tämä onnistuu. Toimittaja näkee kuvat ja voi hakea niitä itse. Lataamista varten toimittajan on rekisteröidyttävä, jotta  tiedät ketkä palveluasi käyttää ja mitä kuvia ladataan. Koska kuvia ladataan tarpeeseen, tiedät myös missä lehdissä juttusi näyttää menevän läpi. Samalla saat rekisterin lehdistösuhteistasi.

Itsepalvelu onnistuu Standard-versiosta lähtien. Pienemmissä versiossa jokainen rekisteröitynyt on tavallinen käyttäjä ja syö siis käyttäjämäärää. Standard-versiosta lähtien itserekisteröityneitä (avoimia) käyttäjiä ei lasketa käyttäjiin.

Näin aloitat lehdistön itsepalvelun:


Aktivoi Open Access. Oletuksena getImageRightisi vaatii aina sisäänkirjautumisen. Open Access avaa "näyteikkunan" valittuihin kuviin. Tunnistautumattomat eivät siis pääse siis näkemään kuvia vapaasti. Sinä päätät mitkä kuvat anonyymeille jaetaan. Tunnistautumattomat eivät myöskään pääse latamaan kuvia. Niinpä seuraava vaihe onkin aktivoida mahdollisuus rekisteröityä palveluun eli luoda tunnukset.

Aktivoi itserekisteröityminen. Voit aktivoida itserekisteröitymisen olemassaolevaan käyttäjäryhmään tai luoda uuden "Lehdistö" -ryhmän erityisesti tätä varten. Tee tämä asetusten Registration Settings-sivulta. Kun aktivoit itserekisteröitymisen, login-ruutuun tulee rekisteröidy-linkki, josta uusi käyttäjä pääsee luomaan tunnuksen määrittelemääsi ryhmään.

Jaa kuvat anonyymeille ja lehdistölle. Anonyymit tai juuri rekisteröityneet lehdistön jäsenet eivät luonnollisesti näe kuvia, ellei niitä ole erikseen näille ryhmille jaettu. Heillä ei siis ole vapaata pääsyä kuvapankkiin. Poimi haluamasi kuvat leikepöydälle ja lisää anonyymeille ja lehdistölle oikeudet.

Lehdistötiedotteet


Jos julkaisette lehdistötiedotteita säännöllisesti kuvien kera, kannattaa harkita Pro-versiota ja sen lehdistötiedoteosioita. Lehdistötiedoteosio tuo lehdistölle oman välilehden ja sille tiedotteet kuvineen helposti ladattavassa muodossa. Tiedotteen voi siis ladata kaikkine liitteineen yhtenä pakettina. Lisäksi tiedotteet voi tilata RSS-syötteenä.

Lue jutun muut osat:

Lehdistön erilaiset kuvatarpeet
Kuvapankki lisää lehdistönäkyvyyttä

Friday, June 1, 2012

Kännykkäkameroiden vallankumous ja kuinka se valjastetaan yrityksessäsi

Pidin tämän esityksen ICTexpo 2012 -messuilla.

90 % älypuhelin
Vuonna 2014 organisaatioiden työntekijöistä 90% on älypuhelin. Sen kameraa käytetään aktiivisesti, mutta vain omiin asioihin. Organisaatiot eivät tarjoa mahdollisuuksia kuvien hyödyntämiseen.

Kuvia käyttävät kaikki
Kuvia käyttävät kaikki. Vaikuttaminen, johtaminen, esitykset, sosiaalinen media, web... Ei siis pelkästään markkinointi ja viestintä. Kuvia ja videoita osataan käyttää, jos niitä vain koottaisiin ja jaettaisiin organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä.

6,5 kertaa muistettavampaa
Kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa. Kuvallinen viesti muistetaan 6,5 kertaa paremmin kuin teksti tai teksti + puhe!

Enemmän, aidompaa
Mainoskuvien sijaan tarvitaan aitoja, realistisia kuvia. Sosiaalinen media janoaa viihdettä koko ajan. Määrä korvaa siis jossain määrin laadun.

Kuvat ovat osa johtamista
Kuvat eivät ole enää osa markkinointia ja viestintää, vaan myös johtamista ja vaikuttamista. Niin johdosta organisaatioon, kuin työntekijöiltä johdollekin. Kuva kertoo miten asiat on tai miten niiden tulisi olla.

1,2,3
Tallenna: kerää kuvat yhteen paikkaan. Levyn nurkalta tai laitteen syövereistä niitä ei löydä kukaan.
Organisoi: kuvan arvo kasvaa kun sitä jalostetaan: organisoidaan, täydennetään, käsitellään
Jaa: vain käytetty kuva tuo hyötyä. Kuvaa ei valita "tiskin yli" vaan selailemalla itsepalveluna.

getImageRight: Business Photo Sharing





Saturday, March 24, 2012

Älypuhelin pian kaikilla organisaatioissa, miten kuvien hallinta?

Kauppalehti uutisoi 12.3.2012, että vuonna 2014 Suomessa myytävistä puhelimista 90% on älypuhelimia. Luku perustuu Marketvisionin selvitykseen Alypuhelimet ja mediatabletit suomalaisissa organisaatiossa.

Kauppalehti 12.3.2012: Pian kaikilla on älypuhelin
Lähes jokaisella työsuhdepuhelimen omaavalla on siis viimeistään parin vuoden kuluttua laadukkaalla kameralla varustettu puhelin. Sillä syntyy kuvien lisäksi myös HD-tasoista videota. Työntekijöillä on siis mahdollisuus ottaa kuvia ja kuvata.

Organisaatioiden valmiudet hyödyntää mahdollisuutta puuttuvat. Kameraa ei osata valjastaa työtehtävien hoitoon, eikä kuvien arkistointia ja jakamista ole ratkaistu. Kameraominaisuudet jäävät yksityiskäyttöön tai kuvia lähetellään kolleegoille sähköpostilla. Isot kuva- ja videotiedostot monistuvat sähköpostipalvelimissa ja syövät helposti paljon levyä.

Mihin älypuhelimen kameraa sitten voi käyttää? 

Dokumentointi: dokumentoidaan esimerkiksi projektin etenemistä. Samalla saatetaan välttyä pitkiltä kirjallisilta dokumentointitöiltä kun kuvat höystettynä kuvateksteillä saattaisivat riittää. Messuista ja tapahtumista, työmailta ja vikatilanteista on helppo hoitaa dokumentointi kamerakännykällä.

Tuote käytössä kuvat: myyjien, tuotetiimin ja huollon on ymmärrettävä miten asiakkaat tuotteita käyttävät ja missä ympäristössä. Kamerakännykällä on helppo ottaa asiakaskäynneiltä kuvia tuotteista todellisessa käyttöympäristössä.

Toiminnan kehittäminen ja koulutus: Esimerkiksi turvallisuuspuutteiden tai hyvien ratkaisujen kuvaaminen auttaa kun kerrotaan ihmisille miten tulisi toimia.

Johtaminen: Johtaminen onnistuu paremmin kun ihmiset tietävät mistä puhutaan. Kuvalla asian voi kertoa nopeasti. Useinhan asioita joudutaan kertomaan ihmisille jotka eivät ole käyneet paikalla tai eivät olleet siellä oikeaan aikaan.

Tiedon siirtäminen: kuvalla tai videolla on näppärä napata mielenkiintoinen kalvo tai demo talteen ja jakaa kolleegoille.

Kuvia ja videoita ei pelkästään näytetä kolleegoille. Niitä käytetään raporteissa ja esityksissä. Ja niitä voidaan käyttää webissä. Unohtaa ei sovi sosiaalista mediaakaan. Siellähän se myynninedistäminen tänä päivänä tehdään.

Miten kuvia ja videoita sitten hallitaan ja jaetaan organisaatiossa?

Kuvat kannattaa keskittää yhteen paikkaan pois sekalaisilta levyn nurkilta ja sähköpostipalvelimilta, sillä näissä kuvien hallinta on vaikeaa eikä ne sitä paitsi ole ihmisten käytössä. Kuviin pitää olla kaikilla niitä työssään mahdollisesti tarvitsevilla pääsy. Eikä kuvien hallintaa saa ottaa liian vakavasti. Viestintä on siirtynyt loppuunasti hiotuista massaviesteistä ja -viestimistä esityksiin, raportteihin ja sosiaaliseen mediaan. Kuvia tarvitaan paljon ja laajalti.

getImageRight on tähän tarkoitukseen suunniteltu pilvisovellus. Työntekijät voivat lähettää kuvat ja videot talteen suoraan älypuhelimilta, sähköpostista ja kovalevyiltä. Kuvia voidaan helposti selata ja hakea palvelussa. Kun oikea kuva löytyy, se saadaan helposti halutussa koossa käyttöön. Kuvien tietojen täydentäminen tapahtuu palvelussa.

Samalla siinä voidaan hallita myös markkinoinnin ja viestinnän tarpeisiin kuvattu ammattimateriaali.

Friday, March 9, 2012

Uusittu getImageRight nostaa käytettävyyden uudelle tasolle

Esittelemme ylpeänä uudistuneen getImageRightin. Uusi ilme ja uudet ominaisuudet ovat heti kaikkien asiakkaidemme käytössä ilman toimenpiteitä.

Uusi käyttöliittymä parantaa käytettävyyttä. Työkalupalkki oikealla kokoon  hallinnan ja muokkauksen yhteen.

Päivitys tuo mukanaan uudistuneen ilmeen ja parantuneen käytettävyyden, sekä koko joukon uusia ja parantuneita ominaisuuksia.

Keskeiset muokkaus- ja hallintatoiminnot on keskitetty sivun oikealla laidalla olevaan työkalupalkkiin. Hallitse-valikosta löytyvät raportit ja asetukset. Leikepöytä, kori ja parhaillaan valitut kuvat näkyvät seuraavaksi. Näitä seuraa käyttötilanteen mukaiset toiminnot ja työkalut. Leikepöydällä muokkausvälineet, korissa latausvälineet ja niin edelleen.

Valikko on muuttunut suljettavaksi. Samalla kuville on saatu lisää tilaa.

Etusivulla pääsee selkeämmin hakupalkin getImageRight ikonista.

Kirjautuminen, käyttäjän asetukset ja uloskirjautuminen vievät nyt vähemmän tilaa.

Suljettuun kuvapankkiin uusi etuovi
Jos olette asettaneet getImageRightinne suljetuksi, tervehditään käyttäjiänne uudella sisäänkirjautumissivulla. 

Sisäänkirjautumislomakkeen vieressä voitte esitellä haluamianne kuvia. Lisää #loginslideshow hakusana haluamiinne kuviin. Lomakkeen alla näkyvän tervetulotoivotuksen voi muokata haluamakseen asetuksista.

Brändättävyys parantunut

getImageRight on helppo sovittaa ilmeeseenne. Lataa logo ja valitse värit.

getImageRight on nyt myös helppo sovittaa ilmeeseen: Lataa logo ja valitse värit. Kentän oikealla puolella on värin valintaan apuväline.

Lähde tutustumismatkalle
Olemme uudistaneet ja parantaneet monia toimintoja. Miksi et lähtisi tutkimusmatkalle? Kirjaudu sisään getImageRightiisi tai ota getImageRight kokeiluun ilmaiseksi.

Thursday, March 1, 2012

Kuvitusjohtaja on alan kuvallinen ajatusjohtaja

Kukaan ei tykkää itsekehusta. Ja sitähän markkinointi ja viestintä usein on.

Viestintätoimistot korostavat, että sinun tulisi pyrkiä olemaan mielummin alasi tai asiasi ajatusjohtaja. Et puhu itsestäsi, vaan alasta ja yhteisestä asiasta. Kun esiinnyt julkisuudessa alan edusmiehenä ja ajatusjohtajana, positioidut samalla ihmisten mielessä alan ykköseksi. Ykkönen on ykkönen myös ostoslistalla.

Ajatusjohtajaksi tullaan tarjoamalla medialle ja yleisölle yleishyödyllistä ja arvokasta sisältöä. Tutkimukset, mielipiteet ja tuoreet ajatukset kasvattavat ajatusjohtajuutta. Kunhan ne eivät haise markkinointiviestille.

Faktaa ja tekstiä on kuitenkin maailma täynnä. Medioiden pinta-alasta suurin osa varataan kuvitukselle, ei tekstille. Tässä onkin kuvitusjohtajan mahdollisuus.

Kuvitusjohtaja on alan kuvallinen ajatusjohtaja, varsinainen mielikuvajohtaja siis.

Kuvitusjohtaja tarjoaa medialle ja muille alasta esim. raporteissa kertoville, kuvamateriaalia. Samalla kuvitusjohtaja saa kuvatekstin, tuotemerkkinäkyvyyden ja lähdemerkinnän kautta näkyvyyttä. Välillä jopa kilpailijoista kertovissa jutuissa. Ja sehän vasta makeaa on.

Rakenna siis yrityksesi tai organisaatiosi kuvapankkia kuin kuvatoimisto.

Mieti mistä mediat kirjoittavat, joissa voisit toimia kuvittajana: alasta yleensä, asiakkaiden elämästä, lähialoista, raaka-aineista, teollisuudesta tai valmistamisesta yleensä, työn tekemisestä, teknologiasta, tulevaisuudesta... Kuvaa tai kuvauta materiaalia joka sopii median käyttöön. Pidä tuotteesi sivuroolissa. Eikä sitä tarvitse edes näkyä.

Kerro sitten medialle, että sinulta voi vapaasti käydä napsimassa kuvia juttuihin. Voit vieläpä harkita, että laittaisit kuvat jakeluun kuvatoimistoihin. Saat vielä niistä rahaa.

Kuvatoimistoilla ei yleensä ole pääsyä kuvaamaan toimialan sisälle. Niinpä tällaisesta sisäpiirin materiaalista on pulaa, kautta maailman. Ja kuvatoimistoilta mediatkin usein kuvansa hankkivat.

Mitä enemmän kuviasi käytetään, sitä useammin ihmiset altistuvat maailmankuvallesi. Kuvateksti on usein parempi paikka näkyä kuin jutun otsikko. Siihen ihmiset ensimmäiseksi usein pysähtyvät.

Lopuksi tarinan paikka:
Asiakkaamme toimii sähköisen liikenteen parissa. Sähköisestä liikenteestä, kuten sähköautoista, latauspisteistä yms. on saatavilla varsin vähän kuvituskuvaa. Niinpä erääseenkin lataustolppakuvaan törmää ihan jatkuvasti. Alan tapahtumassa Kiinassa asiakkaamme näki sen tapahtuman tunnisteena ja 6 yrityksen materiaaleissa. Siinä olisi ollut jollekin lataustolppavalmistajalle hyvä mahdollisuus saada oma tolppa näkyville. Designinhan on usein riittävän erotteleva ilman näkyvää tuotemerkkiäkin. Tuotemerkki ei taas kuvitusmateriaalissa saa usein näkyä.

Thursday, February 23, 2012

RAW, JPEG vai molemmat? Parhaat vinkit sujuvaan työskentelyyn


RAW-tiedostoon tallentuu kaikki minkä kameran kenno suinkin havaitsee. Se on siis mitä aidoin originaali.

Muutoksia siihen ei pysty tekemään. Niinpä kuva tallennetaan usein käsittelyn jälkeen JPEG-muotoon. Se taas sopii mitä parhaiten käyttötiedostoksi.

RAW onkin valokuvaajan lähdekoodi ja JPEG valmiiksi käännetty käyttövalmis ohjelma, softa-analogiaa lainatakseni.

Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Miten näitä tiedostomuotoja tulisi käyttää? Vai tulisiko? Mikä on Digital Negative (DNG) tiedoston rooli?

Tutustutaanpa asiaan tarkemmin...

RAW-kuva on originaali, muttei säilytettävissä
RAW-tiedosto on kameran kennon suora tallennus muistiin. Kuva tallennetaan RAW-tiedostoon siten kuin se kennolta sähköisesti luetaan. Kyse on siis hyvin teknisestä tiedostomuodosta. RAW-tiedosto ei yleensä sisällä kuvasta ihmiselle, ei edes koneelle, ymmärrettävää kuvaa. Sen sisällä oleva kuvadata on vähän kuin negafilmiä katsoisi: hahmot tunnistaa, värejä ja valoja ei.

Jokaisella valmistajalla on oma formaattinsa ja siitäkin omat versiot eri kennoperheille. Niinpä RAW-tiedostomuotoja oli hetki sitten jo 220! Jokainen näistä on valmistajan tarkoin vartioima salaisuus. Tiedostomuodon speksejä ei ole mistään julkisesti saatavilla.

Kuvan esittämiseksi kennon data pitää käsitellä algoritmin läpi valokuvaksi. RAW-tuella varustetut kuvankäsittelyohjelmat osaavat muuntaa kuvan lennossa. Muutoksia RAW-tiedostoon ei voi tallentaa, vaan ne on tallennettava johonkin avoimeen tiedostomuotoon, esimerkiksi JPEG-kuvaksi. Monet asettavat kameran tuottamaan rinnalle JPEG-tiedoston jo valmiiksi (RAW+JPEG). Yleisesti uskotaan, että RAW-tiedostojen tulkintaan käytettävät algoritmit kehittyvät ajan kanssa. Niinpä vanhoista RAW-kuvista voidaan aikanaan saada parempia kuvia kuin mitä niistä saatiin kuvien ottohetkellä.

JPEG-kuva on helppo käyttää, mutta huono muokata
JPEG on mitä mainioin formaatti kuvan jakamiseen ja käyttämiseen. Siinä kuva on lisäksi pakatussa muodossa, joten tiedostokoko on varsin pieni. JPEG-tiedosto aukeaa kaikilla laitteilla ja kuvaa voi käyttää ilman kuvankäsittely- tai taittosovelluksia. Pakattuna tiedoston liikuttelu ja tallennus on helppoa.

Pakkaus hävittää kuitenkin informaatiota. Ja vielä enemmän sitä katoaa jos JPEG-kuvaa jatkokäsitellään. Niinpä se on varsin huono muoto originaaliksi.

DNG-kuva on askel oikeaan suuntaan
RAW-tiedosto on siis originaali ja sisältää kaiken minkä kenno on kuvaustilanteessa talteen saanut. Mutta suljetut tiedostoformaatit tarkoittavat, ettei tulevaisuudessa ohjelmistoissa ole välttämättä tukea kaikille nykyisin tuetuille versioille. Jokaisen RAW-formaattin toteuttaminen maksaa ohjelmistotaloille, joten on todennäköistä että seuraavassa isommassa uudelleenkirjoituksessa ei enää viitsitäkään koodata tukea jollekin markkinaosuudeltaan pienelle tiedostoformaatille. Tai sadalle sellaiselle.

Tässä kohtaan kuvaan astuu Digital Negative eli DNG-tiedostoformaatti. Se tarjoaa kaiken minkä RAW, mutta on avoin. Jos RAW-tiedoston muuntaan DNG-tiedostoksi, informaatiota ei katoa. Sen sijaan DNG:n määritykset ovat julkisia, joten tuen voi kuvitella olevan tarjolla myös tulevaisuudessa.

DNG:hen voidaan lisäksi tallentaa muutoksia. Niinpä siihen voi tallentaa käsitellyn kuvan. Ja näyttöversion kuvasta.

Tuhoamaton kuvankäsittely pitää originaalin tallessa
DNG tarjoaa myös mahdollisuuden niin sanottuun tuhoamattomaan kuvankäsittelyyn. DNG-tiedostoon voidaan tallentaa alkuperäinen kuva ja sen lisäksi siihen tehdyt toimenpiteet, jotka toistetaan aina kuvaa avattaessa. Kuvaa ei siis tarvitse tallentaa muutettuna. Tuhoamattomalla työtavalla käsitelty kuva on siis myöhemmin avattavissa ja siitä on tehtävissä uusi versio josta on tiputettu vaikkapa rajaus pois. Tällöin saadaan rajaamaton kuva muuten alkuperäisillä käsittelyillä. Näppärää. Ja kuvaa suojelevaa.

DNG ei kuitenkaan ole käytännöllinen käyttötiedosto. DNG:n käsittely vaatii vielä erikoissovelluksia. Niinpä sellaista ei tuosta noin vedetä presikseen, tai webbiin.

Pidä lähdetiedosto ja käyttövalmis versio yhdessä
Tässä kuvaan astuu softa-alalta tuttu analogia: lähdekoodi ja käännetty käyttövalmis versio. Softastahan tehdään lähdekoodi, josta käännetään käyttäjille jaettava asennusvalmis ja käyttövalmis paketti. Näin pitää toimia myös kuvien ja monen muun aineiston suhteen.

Kuvasta pidetään siis tallessa lähdekoodi, eli esimerkiksi DNG, ja siitä tehdään käyttövalmis käsitelty JPEG-tiedosto. Sama koskee myös grafiikkaa. Silloin lähdekoodina on esimerkiksi Illustrator-tiedosto ja käyttövalmiina vaikkapa EPS ja/tai JPEG.

Kuvan lähdetiedostona voi DNG:n sijaan olla RAW tai miksei Photoshop-tiedostokin. Viimeksi mainitut eivät ole oikeita valintoja pitkäaikaiseen säilyttämiseen, mutta 1-2 vuoden tähtäimellä toimivat varmasti.

Tehokkaan työnkulun 6 vaihetta

  1. Jos kamerasi tukee RAW-formaattia, käytä sitä, vaikket tarvitsisikaan vielä. Jos et juuri käsittele kuvia, käytä RAW+JPEG-asetusta, niin saat käyttövalmiin version saman tien.
  2. Muunna RAW DNG-tiedostoksi sisääntuonnin yhteydessä, jos haluat tehdä kaiken oikein. Välttämätöntä se ei yrityskäytössä yleensä ole.
  3. Tee muutokset tuhoamattomilla työtavoilla. Voit käyttää DNG:tä tai tallentaa Photoshopiin muutokset. Ole kuitenkin tarkkana, ettet vahingossa kirjoita alkuperäistä yli muutoksillasi.
  4. Pidä kuitenkin lähdetiedosto (RAW, DNG tai Photoshop) samassa hakemistossa kuin jakokelpoinenkin. Käytä samaa nimeä, mutta eri päätettä tiedostonimissä. Nimi yhdistää saman kuvan ja pääte kertoo version. Näin löydät eri versiot myöhemminkin.
  5. Muista kirjoittaa metatiedot.
  6. Vie getImageRightiin talteen kaikki tiedostoversiot. Jos tiedoston versiot ovat samassa hakemistossa, saat ne sisään kivuttomasti.
Muista, ettet ole sidottu yhteen lähdetiedostoon ja yhteen käyttövalmiiseen tiedostoon. Välillä tarvitset monta. Esimerkiksi logosta voit tarjota sekä EPS, että JPEG version lähdetiedoston lisäksi. Tai pidä RAW,  Photoshop ja JPEG tallessa, jos et käytä DNG:tä. Kunhan tiedostot ovat samassa hakemistossa, samalla nimellä mutta eri päätteellä, homma toimii kivuttomasti. 


Friday, January 20, 2012

Maailmanmestarin henkilökohtainen automuseo

Juha Kankkunen voitti urallaan 4 rallin maailmanmestaruutta, 23 osakilpailua ja Paris-Dakarin. Uskomattoman uran lisäksi Juhalla on myös uskomaton henkilökohtainen autotalli, tai pikemminkin museo. Rallin legendaarisimmat automallit, Juhan uran tärkeimmät menopelit ja muut kulkupelit värin mukaan järjestettynä.

Toyota Celicat, Lancia Delta Integrale, Lancia Delta S3, Audi Quattro S1, Peugeot 205 T16 Evo 2...

Moniväristen autojen jälkeen onkin hyvä lepuuttaa silmiä täysvalkoisissa ralliohjuksissa. Niille onkin varattu oma rivi, mm. Ford RS200.

Sitten voidaankin siirtyä punaisten autojen halliin. Ferrari F40, Ferrari 288 GTO, Ferrari 512 BBi, Ferrari 512 Testarossa, Ferrari... Ei mitään tavallisia Ferrareita, sillä esimerkiksi F- ja GTO-malleja ei ole saanut edes rahalla.

Yksinkertaisesti aivan uskomaton maailmanluokan kokoelma, ensi kertaa kuvattuna. Katso kuvat

Tuesday, January 17, 2012

Tiedostoversiot ominaisuus lisää tuen RAW-kuvien tallentamiseen


Moni kuvaa nykyisin RAW-tiedostoja, mutta jakaa käyttövalmiita JPEG-kuvia. Niinpä olemme kuulleet seuraavan kysymyksen monta kertaa: "Kun JPEG-kuvat on ladattu getImageRightiin ja siellä turvassa, niin mihin RAW-kuvat kannattaisi tallentaa, jotta nekin olisivat turvassa ja löydettävissä?"

Nyt voimme vastata tähänkin kysymykseen haluamallamme tavalla: getImageRightiin!

Tiedostoversiot -ominaisuus lisätty

Olemme lisänneet tuen useille saman tiedoston versioille. Tämä tarkoittaa, että samasta tiedostosta voi olla jakokelpoinen JPG-kuva sekä lähdetiedostona RAW tai DNG-tiedosto. Tai JPG ja EPS. Tai molemmat. Tai sinulla voi olla useita videoformaatteja. Tai logo JPG, EPS, TIFF ja AI-versioina.

Tämä ominaisuus löytyy kaikista versioista eikä sen käyttö vaadi aktivointia.

Ominaisuuden käyttämiseksi kannattaa muistaa kaksi sääntöä:


  1. Tiedoston nimen pitää olla kaikilla versioilla sama ja vain päätteen erilainen.
  2. Kaikki tiedostoversiot on tuotava sisään samalla kertaa. Jos käytät Desktop Uploaderia, niiden pitää myös olla samassa hakemistossa.

Lisäksi halutut tiedostotyypit on toki oltava sallittujen tiedostotyyppien listalla. Näitä voi muokata Settings->File Types -kohdasta.

Voit ladata kuinka monta tiedostoversiota kunhan niillä on sama nimi (ennen pistettä) ja eri pääte (pisteen jälkeen). Esimerkiksi DCS0233.JPG ja DCS0233.NEF ovat siis saman tiedoston eri versioita. Toiminto ei toki ole rajattu kuviin, vaan voit käyttää sitä kaikissa tiedostotyypeissä.

Uusi ominaisuus: Kategoriat ja automaattikategoriointi


Kun uusi käyttäjä tulee webbisivuille (kuten getImageRightiisi), hän yrittää hahmottaa miten sisältö on organisoitu ja miten löytää etsimänsä. Tässä olennainen työväline on sivuston navigointi. Navigointi antaa käyttäjälle suuntaa mistä löytää etsimänsä ja kuinka sisältö on organisoitu. Se kertoo myös mitä sivuilta löytyy ja mitä ei.

getImageRightin navigointi koostuu hakupalkin päällä olevasta osiomenusta, kuten kuvat, lehdistö, tyyliopas, ja vasemmalla pystysuorassa olevasta sisältömenusta, jota usein myös kategoriamenuksi kutsutaan.

Sisältömenun luomiseen ja hallinnointiin on käytössä kolme tapaa:

  1. Voit luoda menun itse;
  2. tai antaa sen syntyä kategorioiden pohjalta automaattisesti;
  3. tai molempia

Sisältömenu muodostuu kahdesta osasta: Kategorioista ylhäällä ja rakentamastasi menusta alhaalla.

Kategoriat ja automaattikategoriointi

Sen sijaan, että loisit menun itse, kategoriat voidaan nyt muodostaa kuviin tallennetusta kategoriatiedosta. Emme alunperin pitäneet tarpeellisena tallentaa kategoriatietoa kuviin, sillä kuvien metatiedoissa ei ole tälle tiedolle paikkaa eikä sitä siis voi tuoda sitä kautta sisään. Tai jos ollaan tarkkoja, Category-kenttä on kyllä metatiedoissa, mutta se on poistumassa eikä sitä ole enää syytä käyttää. Lisäksi siihen voi tallentaa vain kolme (3) merkkiä. Ei siis kovin käytännöllinen paikka kategoriatiedolle. Me siis ajattelimme, että hakusanat riittävät.

Käytännössä porukka kuitenkin tallentaa hakusanoihin kaikenlaista tietoa: hakusanoja, tuotenumeroita, paikkoja, ihmisiä, tapahtumia ja tietenkin kategorioita. Kyse on siis erityyppisestä tiedosta ilman tietoa itse  tyypistä. Niinpä olemme nyt siirtymässä hakusanoista sveitsin armeijan linkkuveitsenä kohti tyyppikohtaisiin merkkeihin (Englanniksi label, tai tag).

Voit nyt lisätä kategorioita kuville. Voit lisätä yhden tai niin monta kuin haluat kuvalle (tai monelle kuvalle). Kuva voi siis olla samanaikaisesti useassa kategoriassa.

Olemme myös lisänneet kategoriaosion sisältömenuun. Se tehdään automaattisesti kategorioiden pohjalta. Kategoriat suodatetaan käyttäjän oikeuksien mukaan, joten menussa näkyvät vain ne kategoriat, joissa oleviin kuviin käyttäjällä on oikeudet. Lisäksi kategorioiden viereen tulee niistä löytyvien kuvien määrä. Niinikään käyttäjän oikeuksien mukaan.

Koska metatiedossa ei ole paikkaa kategorioille, mietimme miten tiedon saisi tuotua. Huomasimme, että porukka on yleensä organisoinut kuvansa jo valmiiksi hakemistoihin ja he käyttävät tätä rakennetta hyvin kategorioiden kaltaisesti. Niinpä lisäsimme Desktop Uploaderiin automaattisen kategorioinnin. Se lisää hakemiston nimet automaattisesti sisääntuotavan kuvan kategorioihin.

Esimerkiksi:
Tuot kuvia G:\Images -hakemistosta. Sinulla on DCS0233.JPG  G:\Images\Events\2011\Summer camp\ -hakemistossa. Kun tuot kuvia sisään Desktop Uploaderilla, lisäämme /Events/2011/Summer camp kategorian kuvalle.
Voit lisätä kategorioita Desktop Uploaderilla tai Webissä sisääntuotaviin kuviin. Erota useampi kategoria pilkulla.

Kategoriat voivat olla, ja usein ovatkin, hierarkisia. Aloita kategorian nimi /-merkillä, joka kertoo että kyseinen kategoria alkaa juuresta. Kirjoita sitten alakategoriat erotettuna jälleen /-merkillä. Esimerkiksi /Events/2011/Summer camp luo Events-kategorian, sen sisään 2011-kategorian ja sen sisään Summer camp-kategorian.

Sisältömenun luominen ja hallitseminen:

Sisältömenun voi luoda ja sitä voi hallita Settings->Categories. Menu on itse asiassa hierarkinen lista tallennettuja hakuja tai linkkejä. Voit lisätä kategorian ja sille hakusanat. Kun käyttäjä valitsee kyseisen kategorian, suoritetaan kyseinen haku. Kuville ei siis tallenneta mitään tietoa. Näin haku on aina tuore.

Voit tallentaa hakusanojen lisäksi linkin. Monimutkaisten hakujen osalta hakusanat eivät usein riitä, vaan joudutkin tallentamaan haun linkin. Voit myös tallentaa linkkejä ulkopuolisiin sivustoihin. Esimerkiksi jos logosi ovat webbisivuillasi, voit tarjota käyttäjille linkin sinne.

Voit organisoida kategoriat hierarkiaan vetämällä niitä hiirellä toisten alle.

Voit myös lisätä erottimen jakaaksesi menusi loogisempiin kokonaisuuksiin.

Thursday, January 12, 2012

Mullistava kauneustuote, jota jokainen julkkismalli käyttää. Katso video!

Muoti- ja kauneusteollisuus on parrasvaloissa kuvamanipulaatioista. L'Orealin mainos kiellettiin, kun Julia Roberts ja Christy Turlington esiintyivät mainoksissa liiankin paranneltuina. H&M:n nettikuvissa mallin vartalo ei ollutkaan mallin, vaan muovisen mallinuken. Kumpikin vetoaa toiminnassaan vakiintuneeseen alan tapaan. Yhtä kaikki, muoti- ja kauneusmainosten kuvat johtavat kuluttajia harhaan. Mainostetut tuotteet eivät saa kuluttajaa näyttämään hyvältä, sillä siihen tarvitaan aivan toinen tuote, jonka mainoksen näette alla:


Fotoshop by Adobé from Jesse Rosten on Vimeo.

Fotoshop by Adobé on uuden ajan kauneustuote joka saa sinut näyttämään fantastiselta kuvissa ja sosiaalisessa mediassa.

Video on Jesse Rostenin tekemä satiirinen mainos iskulauseella: "Mainos ei ole aito, eikä aitoa ole myös yhteiskuntamme kauneusnormit"

Monday, January 9, 2012

Kännykkä ei syrjäytä kameraa, vai syrjäyttääkö?

Sunnuntain Helsingin Sanomien pikku-uutisesta: Canonin mukaan kännykkäkamerat eivät syrjäytä digikameroita, vaan lisäävät niiden myyntiä.

Näin varmaan toistaiseksi, sillä kännyköiden kamerat ovat vielä varsin heikkoja. Mutta näinhän on aina kun haastaja ilmestyy. Mutta kuinka kauan trendi jatkuu?

Jos otan kuvan kännykällä, se on heti käytettävissä, jaettavissa ja tallennettavissa pilveen. Lisäksi siinä on sijaintitieto ja ajantasainen kellonaika. Sijaintitieto ja ajantasainen kellonaika on varsin hyödyllistä tietoa kuvasta. Toisin kuin millä linssillä tai valotusajalla se on otettu.

Digikameralla on kännykään nähden parempien kuvausominaisuuksien vastapainoksi neljä heikkoutta:

1) Se ei ole mukana.

2) Onko kello ajassa tai oikeassa aikavyöhykkeessä? Kännykkä saa usein tiedon aikavyöhykkeestä ja ajasta verkosta, niinpä se on aina oikeassa. Mutta entäpä kamera. Milloin olet katsonut onko kamerasi ylipäätään ajassa? Entäpä vaihtanut sen oikeaan aikavyöhykkeeseen?

3) Vaikka kamerassasi on GPS, niin onko sillä sijaintia kuviin tallennettavaksi? Vai pitääkö kameraa pitää päällä minuuttitolkulla ensin? Kännykkä saa verkosta avustusta, eli siinä on GPS-A (A niinkuin Assisted). Se saa siis vinkin sijainnistaan ja satelliiteista, joten se ratkaisee sijaintinsa nopeasti. Auto, vene ja urheilu-GPS:ni saattavat olla ilman sijaintia vielä 10 minuutin kuluttuakin. Niin taitaa olla kamerakin.

4) Muistikortilla kuva ei ole vielä valmis. Se on kuin entisajan filmi. Se vaatii kehitystä, eli viennin tietokoneeseen, eli vaivaa. Niinpä se jää kiireessä odottamaan ja muistikortilta saatetaan tuoda kerralla puolen vuoden kuvat. Eye-Fi -kortti on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan, mutta toimii vain WLANilla ja siinäkin huonosti. Eye-fi-kortti on siis muistikortti, jossa on sisäänrakennettu WLAN-kortti. Niinpä se, teoriassa, lähettää kuvat heti kun WLAN-yhteys on. Mutta kamerat eivät ole suunniteltu syöttämään muistikortille virtaa kuin silloin kun ne ovat päällä. Eikä aina silloinkaan. Kortti toimii vain tiettyjen pilvipalveluiden kanssa. Tällöin pullonkaulaksi tullee tyypilliselle ADSL-yhteydelle hidas uplink. Kameran on oltava päällä pitkään, jotta kuvat saadaan siirrettyä. Osaako kamera sammuttaa itsensä tunnin kuluttua kun kuvat on siirretty, vai sammuuko se lopulta akun loppumiseen?

Jos digikamerat eivät nopeasti ala kehittyä sijaintitiedon ja verkkoyhteyksien osalta, markkinat sulaa alta. Ensin digipokkareissa. Videokameroiden puolella Flip kuoli juuri kännykkävideoinnin alle.

Sitten harrastajat jättävät ostamatta sen järkkärikitin pärjätessään päivä päivältä paranevilla kamerakännyköillä. Linssilisäkkeet tuovat uusia ulottuvuuksia. Näitähän on nähty mm. iPhonelle useiltakin valmistajilta. Suurin osa ei sitä paitsi osta järkkäriin lisälinssejä kuitenkaan.

Jos markkinoiden alapää katoaa, katoaa samalla merkittävä osa kameravalmistajien liikevaihtoa ja tulosta. Riittääkö vakavat harrastajat ja ammattilaiset pitämään tuotekehityksen pyörimässä? Jäämme odottamaan 3G järkkäriä.


Wednesday, January 4, 2012

Kuinka valokuvaajat oikeasti käyttävät aikaa: mielikuvat ja todellisuus

Paljonko valokuvaaja käyttää ajastaan kuvaamiseen? Entä rock-tähtien kanssa bilettämiseen? APhotoEditor blogissa on graafi valokuvaajien ajankäytöstä: mielikuvat ja todellisuus.

Ihmisten mielestä valokuvaaja käyttää 80% ajastaan kuvaamiseen, 15% matkustamiseen eksoottisiin kuvauskohteisiin ja 5% bilettämiseen rokkitähtien, ja vissiin myös mallityttöjen kanssa.

Todellisuus on karumpi. Graafin mukaan kuvaamiseen käytetään vaivaiset 12,2%, toiseksi eniten. Eniten aikaa menee kuvien editointiin ja muuhun tietokonehommaan, 28,4%. Bilettämiseen ja matkustamiseen ei tämän graafin perusteella todellisuudessa käytetä lainkaan aikaa. Sen sijaan mm. taloushommin, sosiaalisen median, markkinoinnin, kommunikaatioon, palavereihin... Valokuvaajan työ onkin siis pääasiassa tylsää ja tavallista toimistotyötä.

Tiedä sitten tuon datan lähdettä, mutta realistisilta luvut näyttävät.

Näissä luvuissa on hyvä kiinnittää huomio kuvaamisen ja kuvien käsittelyn (johon niiden arkistointikin ilmeisesti kuuluu) suhteeseen: 2/3 työstä tehdään kuvaamisen jälkeen.