Blogi: Aineisto hallussa

Wednesday, June 6, 2012

Lehdistön erilaiset kuvatarpeet ja kuinka niitä palvellaan

Lehdistön kuvatarpeet vaihtelevat mediasta, organisaatiosta ja juttutyypistä riippuen. Tässä muutamia ajatuksia miten lehdistöä voi palvella paremmin erilaisissa tarpeissa ja samalla lisätä oman organisaation lehdistönäkyvyyttä.

Lehdistötiedotteet ja muut organisaation aloitteesta syntyvät jutut


Ajankohtaiset aiheet ovat tuoretavaraa ja ne vanhenevat nopeasti. Lehdistötiedote on mahdollista saada läpi usein vain tiettynä päivänä. Aikakauslehdissä hieman pidempään. Tuona kiireisenä päivänä kuvaa ei ehditä kuvaamaan, ellei siihen ole varauduttu jo etukäteen.

Harva toimittaja lähtee kuvia erikseen kyselemään. Joko ne ovat tiedotteen mukana, tai jutun voi unohtaa. Lehden kuvaaja ei päivän aikana kaikkialle ehdi, joten sen varaan ei kannata laskea.

Kuvia ei kuitenkaan saa helposti välitettyä normaaleita tiedotekanavia pitkin. Sähköpostiinkaan niitä ei tule liitteeksi liittää, sillä silloin tukkeutuu jokaisen toimittajan sähköpostilaatikot.

Kuvat kannattaakin viedä getImageRightiin. Tiedotteelle linkki aineistopankkiinne ja toimittaja saa tarpeensa hoidettua sieltä itse, vaikka sitten keskiyöllä juuri ennen deadlineä.

Näkyvyys muisssa jutuissa


Lehdistönäkyvyys syntyy usein mahdollisuudesta päästä mukaan lehden miettimään aiheeseen. Toimittaja on siis kirjoittamassa juttua, soittaa kysyäkseen kommenttia tai tarvitsee siihen kuvitusta. Yhteydenotto tulee usein pahimpaan mahdolliseen aikaan. Haastattelun voi tehdä puhelimessa, mutta kuvitusta varten kuvapankin on syytä olla valmiiksi "ladattu".

Kuvituksen hankkiminen on yksi toimittajan suurista ongelmista. Ja tässä te voitte auttaa. Ehkäpä voisitte tarjota toimistolle oman toimialueenne kuvitusta vapaasti käyttöön.

Pihalaatoituksista ja kauniista pihasta kirjoitetaan kymmeniä juttuja vuodessa. Laattojen kuvia ei julkaise kuin rautakaupan lehti, mutta kuvia kauniisti laatoitetuista pihoista ja työtavoista julkaisee jokainen aihetta käsittelevä media.

Mahdollisuuksia löytyy jokaiselta alalta ja aiheesta. Mieti miten voisitte tässä auttaa toimittajia.

Näkyvyys muiden jutuissa


Herkullisinta näkyvyys on silloin, kun sen saa toisen "myymään" juttuun. Koska moni kilpailijanne on taatusti heikko kuvittamaan aihetta, ehkäpä voisitte auttaa. Jos voitte tarjota toimittajalle hyvää kuvamateriaalia toimialalta, pääsette todennäköisesti juttuun mukaan. Niin, ja se pääkuva, kuvateksti ja kuvan krediitit ohjaa sitten teille. Kilpailijalle jää maininta jossain siellä tekstin joukossa. Lukijoille te olette kuitenkin yhtä kuin toimiala. Mikäpä sen makeampaa kuin kääntää kilpailijan mediavoitto omaksi.

Tätä varten aineistopankkiin pitää kuvauttaa alaanne laajalti edustavaa kuvamateriaalia. Sen pitää olla alan kuvapankki.

Tuoteuutuudet


Monet lehdet julkaisevat tuoteuutuuksia. Nämä ovatkin tuoteyritykselle mainio tapa saada uutuuksille ilmaista julkisuutta. Valitettavasti lehteen mahtuu kerrallaan vain muutama uutuus. Miten varmistatte, että teidän juttu on yksi näistä?

Tärkeintä on luonnollisesti uutisarvo. Mutta toinen tekijä on näyttävä kuva. Ja kolmas helppous. Tuoteuutiset juostaan kasaan nopeasti, joten materiaali pitää saada paikalleen pikkueditoinnilla. Mielummin jopa ilman sitä.

Eikä unohtaa toki sovi sisustus, talo- ja muotilehtiä. Nämä julkaisevat paljon tuotekuvia erilaisten juttujen yhteydessä. Esimerkiksi "Keltainen piristää kevään" -juttuun saatetaan kaivata tuotekuvia keltaisista tuotteista.

Lehtien verkkomediat


Lehdillä, TV:llä ja radiolla on webbisivut, joissa uutiskynnys on usein alhaisempi. Toimitustyöhän panostetaan täällä vähemmän, joten toimittajan pitää saada juttu julkaistua vielä helpommin. Tekstin ja kuvien pitää olla sellaisenaan julkaisuvalmiita. Eikä unohtaa sovi videota.

Lue jutun muut osat:

Kuvapankki lisää lehdistönäkyvyyttä
Lehdistön palveleminen getImageRightilla

Kuvapankki lisää lehdistönäkyvyyttä

Lehdistönäkyvyys on monelle organisaatiolle tärkeää. Ilmainen näkyvyys halutaan hyödyntää. Juttuja yritetään saada läpi viestintätoimistojen avustuksella, omilla suhteilla ja lehdistötiedotteilla. Silti näkyvyys jää usein saamatta, koska pieni asia puuttuu: Kuvat!

Ilman kuvia juttua on vaikea saada julkaistuksi. Ja jos saa, se saa harvoin ansaitsemaansa palstatilaa.

Iso kuva = tärkeä uutinen


Lukija tunnistaa tärkeän uutisen isosta kuvasta. Palstatilasta suuri osa onkin tänä päivänä varattu kuville. Kiireinen lukija skannaa kuvan, kuvatekstin ja ehkä otsikon. Siksi kuvan valinnalla on keskeinen merkitys viestin perillemenossa. Hyvällä kuvalla saa enemmän palstatilaa, näkyvyyttä ja lukijoita itse jutulle. Ilman kuvaa juttu joutuu sivun laitamille, tai jää kokonaan julkaisematta.

Kuvien merkitys lehdissä on korostunut useasta syystä. Uudet painokoneet mahdollistavat nelivärikuvat käytön jokaisella sivulla ja tuota mahdollisuutta halutaan hyödyntää. Tekstin kirjoittaminen ja editointi on kallista, kuvalla pinta-alan saa täyteen edullisesti ja näyttävästi. Kuvat toimivat myös lehden joustovarana. Kuvien kokoa muuttamalla sisältö saadaan täyttämään sivu täydellisesti. Eikä unohtaa sovi kiireisiä lukijoita. Harvalla on aikaa lukea päivän lehti, mutta selaamaan sen ehtii jokainen. Aikakauslehden parissa taas viihdytään lähinnä kuvia selaillen. Mielenkiintoiset kuvat herättävät halun lukea itse teksti.

Lehtien palveleminen parantaa näkyvyysmahdollisuuksia


Lehdet haluavat aineiston yhä valmiimpana. Toimituksellisia panoksia ei voida laittaa kuin tärkeimpiin asioihin. Organisaatiosi asia on harvoin yksi niistä. Pääosa lehtien materiaaleista poimitaan lähes sellaisenaan uutistoimistoilta, yhteistyöverkoista ja lehdistötiedotteilta. Aineistosi täytyy olla helposti kopioitavissa ja liitettävissä taittoon.

Lehdistönäkyvyyttä halajavan on hyvä hahmottaa myös lehden kello. Työ tiivistyy deadlinen lähestyessä. Toimituspäällikön on tehtävä valintoja. Ehkäpä mukaan mahtuu vielä muutama valmis juttu juuri uutiskynnyksen alapuolelta. Toisaalta työläämpiä aiheita voi joutua resurssisyistä karsimaan.

Hyvä ja helposti saatava kuva nostaa merkittävästi jutun läpimenomahdollisuuksia. Kuvapankki, josta toimittaja voi itse noutaa kuvan, palvelee lehdistöä ja lisää lehdistönäkyvyyttä.

Lue jutun muut osat:

Lehdistön erilaiset kuvatarpeet
Lehdistön palveleminen getImageRightilla

Lehdistön palveleminen getImageRightilla

getImageRight antaa monia mahdollisuuksia palvella lehdistöä paremmin ja saada siten enemmän lehdistönäkyvyyttä. Käyttötavat riippuvat tilanteista.

Kuvien lähettäminen toimittajalle


Kun toimittaja pyytää kuvia, mene getImageRightiin ja kerää kuvat koriin. Voit lähettää ne korista näppärästi sähköpostilla. Toimittaja saa laatimasi sähköpostin, jossa on linkki kuvien lataamiseksi. Viestisi ei siis tuki sähköpostilaatikoita tai jää kiinni kokorajoitusten takia. Toimittaja voi ladata kuvat haluamassaan koossa tai vaikka yhtenä ZIP-pakettina.

Jos lähetät usealle toimittajalle samalla kertaa, jokainen saa oman sähköpostin etkä paljasta toisille muita viestin vastaanottajia.

Kuvien lähettäminen toimii mainiosti myös mobiililaitteilla, joten voit vastata toimittajan pyyntöön helposti älypuhelimellasi tai tabletillasi. Kuvatiedostoa ei liikuteta hitaan mobiiliyhteyden yli, joten saat homman tehtyä hetkessä ilman odotteluita.

Kuvien lähettäminen toimittajalle onnistuu kaikista versioista.

Itsepalvelu


Usein olisi näppärää, että voisi ohjata toimittajat verkkoon palvelemaan itse itseään. getImageRightilla tämä onnistuu. Toimittaja näkee kuvat ja voi hakea niitä itse. Lataamista varten toimittajan on rekisteröidyttävä, jotta  tiedät ketkä palveluasi käyttää ja mitä kuvia ladataan. Koska kuvia ladataan tarpeeseen, tiedät myös missä lehdissä juttusi näyttää menevän läpi. Samalla saat rekisterin lehdistösuhteistasi.

Itsepalvelu onnistuu Standard-versiosta lähtien. Pienemmissä versiossa jokainen rekisteröitynyt on tavallinen käyttäjä ja syö siis käyttäjämäärää. Standard-versiosta lähtien itserekisteröityneitä (avoimia) käyttäjiä ei lasketa käyttäjiin.

Näin aloitat lehdistön itsepalvelun:


Aktivoi Open Access. Oletuksena getImageRightisi vaatii aina sisäänkirjautumisen. Open Access avaa "näyteikkunan" valittuihin kuviin. Tunnistautumattomat eivät siis pääse siis näkemään kuvia vapaasti. Sinä päätät mitkä kuvat anonyymeille jaetaan. Tunnistautumattomat eivät myöskään pääse latamaan kuvia. Niinpä seuraava vaihe onkin aktivoida mahdollisuus rekisteröityä palveluun eli luoda tunnukset.

Aktivoi itserekisteröityminen. Voit aktivoida itserekisteröitymisen olemassaolevaan käyttäjäryhmään tai luoda uuden "Lehdistö" -ryhmän erityisesti tätä varten. Tee tämä asetusten Registration Settings-sivulta. Kun aktivoit itserekisteröitymisen, login-ruutuun tulee rekisteröidy-linkki, josta uusi käyttäjä pääsee luomaan tunnuksen määrittelemääsi ryhmään.

Jaa kuvat anonyymeille ja lehdistölle. Anonyymit tai juuri rekisteröityneet lehdistön jäsenet eivät luonnollisesti näe kuvia, ellei niitä ole erikseen näille ryhmille jaettu. Heillä ei siis ole vapaata pääsyä kuvapankkiin. Poimi haluamasi kuvat leikepöydälle ja lisää anonyymeille ja lehdistölle oikeudet.

Lehdistötiedotteet


Jos julkaisette lehdistötiedotteita säännöllisesti kuvien kera, kannattaa harkita Pro-versiota ja sen lehdistötiedoteosioita. Lehdistötiedoteosio tuo lehdistölle oman välilehden ja sille tiedotteet kuvineen helposti ladattavassa muodossa. Tiedotteen voi siis ladata kaikkine liitteineen yhtenä pakettina. Lisäksi tiedotteet voi tilata RSS-syötteenä.

Lue jutun muut osat:

Lehdistön erilaiset kuvatarpeet
Kuvapankki lisää lehdistönäkyvyyttä

Friday, June 1, 2012

Kännykkäkameroiden vallankumous ja kuinka se valjastetaan yrityksessäsi

Pidin tämän esityksen ICTexpo 2012 -messuilla.

90 % älypuhelin
Vuonna 2014 organisaatioiden työntekijöistä 90% on älypuhelin. Sen kameraa käytetään aktiivisesti, mutta vain omiin asioihin. Organisaatiot eivät tarjoa mahdollisuuksia kuvien hyödyntämiseen.

Kuvia käyttävät kaikki
Kuvia käyttävät kaikki. Vaikuttaminen, johtaminen, esitykset, sosiaalinen media, web... Ei siis pelkästään markkinointi ja viestintä. Kuvia ja videoita osataan käyttää, jos niitä vain koottaisiin ja jaettaisiin organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä.

6,5 kertaa muistettavampaa
Kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa. Kuvallinen viesti muistetaan 6,5 kertaa paremmin kuin teksti tai teksti + puhe!

Enemmän, aidompaa
Mainoskuvien sijaan tarvitaan aitoja, realistisia kuvia. Sosiaalinen media janoaa viihdettä koko ajan. Määrä korvaa siis jossain määrin laadun.

Kuvat ovat osa johtamista
Kuvat eivät ole enää osa markkinointia ja viestintää, vaan myös johtamista ja vaikuttamista. Niin johdosta organisaatioon, kuin työntekijöiltä johdollekin. Kuva kertoo miten asiat on tai miten niiden tulisi olla.

1,2,3
Tallenna: kerää kuvat yhteen paikkaan. Levyn nurkalta tai laitteen syövereistä niitä ei löydä kukaan.
Organisoi: kuvan arvo kasvaa kun sitä jalostetaan: organisoidaan, täydennetään, käsitellään
Jaa: vain käytetty kuva tuo hyötyä. Kuvaa ei valita "tiskin yli" vaan selailemalla itsepalveluna.

getImageRight: Business Photo Sharing