Blogi: Aineisto hallussa

Monday, October 1, 2012

Digikuvaamisen työnkulku ja getImageRight

Filmiaikana kuvaajan piti harkita jokaista kuvaa. Filmi maksoi, eikä filmin vaihtoon haluttu joutua kesken tärkeän tilanteen. Digikuvaajalla ei näitä rajoitteita enää ole. Muistikortilla riittää tilaa tuhansille kuville, joten firman tilaisuudessa laukaisinta tulee painettua enemmän kuin jälkikäteen ajateltuna olisi hyväksi.

Rajoitteen poistuminen on siirtänyt pullonkaulan kuvaamisesta kuvien käsittelyyn ja arkistointiin. Puhutaankin kuvaamisen työnkulusta, eli siitä mitä kuville tehdään kun kameran kanssa saavutaan takaisin työpisteelle.

Laadukkaan työskentelyn kannalta työnkulun pitäisi olla mietitty ja selkäytimeen omaksuttu. Harva kuitenkin kuvaa ammatikseen, vaan kuvaaminen on yksi, ehkäpä vielä vapaaehtoinen, osa työtehtäviä. Niinpä työnkulkuun ei ehdi kiinnittämään huomiota. Kuvat saadaan kyllä otettua ja tarpeeseen menevät kuvat muistikortilta poimittua, mutta muiden ruutujen karsiminen, valinta, hakusanoitus ja arkistointi jäävät yleensä tekemättä. Kuvat löytyvät omalta koneelta, jos muistaa mistä etsiä. Niitä ei ole varmuuskopioitu, eikä ne ole kollegojen saatavilla.

getImageRight tekee kuvien löytämisen, hallitsemisen ja jakamisen organisaation sisällä ja ulos helpoksi. Minkälainen työnkulku sitten sopii parhaiten yhteen getImageRightin kanssa?

Kuvista pieni osaa tulee käyttöön

Kuvatuista ruuduista käyttöön päätyy yleensä erittäin pieni määrä, muutama prosentti. Ajan myötä vielä pienempi osa alkuperäisistä ruuduista on arvokkaita. Toisaalta tulevaisuus tuo usein myötä yllätyksiä. Se mikä tänään tuntui tärkeältä, on huomenna turhaa ja toisin päin. Niinpä kuvaajat pyrkivät säilyttämään kuvia laajasti.

Ruudut voi jakaa karkeasti kolmeen osaan: 
  1. epäonnistuneet,
  2. säästettävät ja
  3. todennäköisesti tarvittavat (eli parhaat)
Ensimmäiseksi kannattaa poistaa selvästi epäonnistuneet, joille ei takuuvarmasti ole jatkokäyttöä tiedossa. Näitä on mm. linssinsuoja päällä otetut. Jokainen päättäköön mihin epäonnistuneen rajan vetää, toiset raakkaavat pois kaikki vähemmän täydelliset, toiset taas vain täysin toivottomat ruudut.

Seuraavaksi pitää miettiä mitä tehdään jäljellejääville ruuduille. Näistä pieni osa tulee olemaan todennäköisesti tarvittavia, eli sellaisia, joiden arkistointiin ja käsittelyyn kannattaa panostaa. Loput kannattaa laittaa talteen toistaiseksi jos niitä sittenkin tarvitaan. Näihin ei kuitenkaan ole varaa paljonkaan aikaa käyttää. Säilytystila on halpaa, työ taas kallista.

getImageRightin käyttäjä tekee usein valintansa kahden erilaisen työnkulun välillä. Joko hän tuo getImageRightiin vain parhaat ruudut (todennäköisesti tarvittavat), tai hän vie kaikki säästettävät getImageRightiin ja nostaa siellä parhaat ruudut ylös hakusanoittamalla ne helpommin löydettäviksi. Kummallakin on puolensa.

Työnkulku A: Tuodaan vain parhaat

Tässä työnkulussa kuvia säilytetään kahdessa paikassa. Omalla koneella kaikki ja getImageRightissa parhaat. Niinpä varmuuskopiointi on mietittävä myös omalle koneelle. Monissa organisaatiossa työasemia ei varmuuskopioida, toisaalta verkkolevyjen tila on usein kortilla eikä suurien kuvamassojen tallennusta katsota aina suopeasti.

Valintaa varten tarvitaan työasemalle hyvä kuvien hallinnointisovellus, jossa koko massasta saadaan poimittua oikeat kuvat. Kuvia voi hallita työasemalla esimerkiksi iPhotolla tai Windows Live Photo Galleryllä, tai kuvankäsittelyohjelman mukana tulevalla välineellä, esim. Adobe Photoshop Elementsillä tai Adobe Bridgellä. Samalla kannattaa yleensä tehdä kuvien hakusanoitus ja täydentää muut metatiedot jo omalla työasemalla.

Kuvien valinta getImageRightiin voidaan tehdä merkitsemällä vietävät kuvat esimerkiksi lipulla (flag) tai tietyllä hakusanalla. Lopuksi poimitaan getImageRightiin vietävät kuvat.

Kuvat siirtyvät getImageRightiin nopeasti, kun siirrettävää on vähemmän.

Tässä työnkulussa on tyypillistä, että kuvat käsittellään valmiiksi ennen tuontia getImageRightiin.

Työnkulku B: Tuodaan kaikki, hakusanoitetaan parhaat

Toinen vaihtoehto on tuoda kaikki säästettävät kuvat getImageRightiin ja nostaa siellä esille parhaat kuvat. Sisääntuonnin yhteydessä kuviin lisätään erälle yhteiset hakusanat ja kategoriat. Tämän jälkeen erän parhaat kuvat valitaan, hakusanoitetaan ja kategorioidaan helpommin löydettäviksi. Ne siis ikäänkuin nostetaan esille. Säästettävät taas jäävät heikomman löydettävyyden takia taka-alalle.

Kuvien valintaa ei tässä työnkulussa tarvitse tehdä heti. Niinpä malli sopii usein kiireisille. Kuvia saatetaan hakusanoittaa sitä mukaan kuin niitä tarvitaan. Tai työ voidaan tehdä joukolla.

Kumpi malli on parempi?

Vastaus riippuu tarpeista, tilanteesta ja valmiuksista. Ensimmäinen malli vaatii kurinalaista tekemistä ja työkustannukset ovat usein korkeammat kuin toisessa mallissa. Sitä voisi kutsua viralliseksi työnkuluksi. Toinen malli taas on rento, joustava ja käytännönläheinen.