Blogi: Aineisto hallussa

Monday, November 26, 2012

Näin teet esityksestäsi 6,5 kertaa muistettavamman

Kuvalla pointti menee perille 6,5 kertaa paremmin.


Takana tunti neukkarissa. Yhteistä aikaa etsitty pitkään. Tärkeä presis. Lopulta sulkeiset ohi. Käytävälle purkautuvien osallistujien keskustelusta paistaa turhautuminen. Olisi ollut parempaakin tekemistä. Haluttu vaikutus jäi saamatta.
Tyypillinen PowerPoint-esitys on täynnä tekstiä ja bulletteja. Asiaa on vaikka toisille jakaa. Kuulijoille viesti ei kuitenkaan mene jakeluun.

Miksi?

Teksti vaatii aivoilta tekstintunnistusta

Ihminen ei muista puhetta ja tekstiä. Niinpä sitä on vaikea ymmärtää ja käsitellä. Tällöin ei synny haluttua toimintaakaan. 72 h kuluttua mieleenpainuvimmankin viestin muistaa enää 10% kuulijoista. Se ei ole paljon se. Ei siis ihme, että tyypillisen kalvosulkeisen jälkeen porukka on turhautunutta. Koko harjoitus tuntuu pelkältä ajanhaaskuulta. Eipä synny haluttua tulostakaan. Kauppa ei käy, strategia ei jalkaudu, toimintatavat eivät muutu...

Ihminen ei muista esitystä, koska aivot käyvät kuumana tekstin tunnistuksesta.
@ iStockphoto / Jana Blašková
Ihminen ei muista esitystä, koska aivoilla on kiire tehdä tekstintunnistusta. Lukeminen nimittäin tapahtuu tunnistamalla kuvasta kirjain toisensa jälkeen. Aivot tekevät siis samaa kuin skanneri yrittäessään tunnistaa skannatusta dokumentin kuvasta tekstiä takaisin tekstidokumentiksi. Tuhat kirjainta tarkoittaa tuhatta kirjaimen kuvaa tunnistettavaksi.

Kuva vie viestin perille 6,5 kertaa paremmin

Vaikuttava esitys sen sijaan käyttää tehokkaasti kuvia, sillä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Relevantti kuva lisää viestin muistettavuuden 6,5 kertaiseksi, sillä 72 h kuluttua 65 % muistaa viestin.

Black Bear
Ihminen tunnistaa olennaisen kuvasta nanosekunnissa.
@ A.Poulos (Iya) via Flickr
Ihminen on evoluution myötä kehittynyt hyväksi havaitsemaan visuaalisesti asioita. Metsässä piilevä vaara tunnistuu nanosekuntissa. Jalat käyvät ennen kuin "Karhu!" on huudettu.

Juuri tästä syystä aivot eivät tarvitse asian tallentamiseen kuin hetken. Kuva tallentuu mainiosti jo 10 sekunnissa. Kuvien kanssa esitykseen mahtuu enemmän asiaakin.

Ilmiölle on oma tieteellinen nimensäkin: Picture Superiority Effect.

Puhutaan Picture Superiority Effectistä, joka juontaa juurensa Allan Paivion (1971, 1986) dual-coding teoriaan. Sen mukaan muistiin tallennetaan joko verbaalisesti, kuvana tai molempina. Konkreettiset konseptit, jotka esitetään kuvana, tallennetaan kumpaankin systeemiin, kun taas abstraktit konseptit tallennetaan vain verbaalisesti. Lisää aiheesta löytyy Dr John Medinan Brain Rules-kirjan blogista: "worth a thousand words".

Kuvien käytöstä esityksissä löytyy lisää Carmine Gallo: The Presentation Secrets of Steve Jobs (2009) -kirjasta. Luku 8 käsittelee erityisesti kuvien käyttöä.

Kerro kuvilla, älä kuvita

Vaikuttava esitys nojaa kuviin. Mutta ei mihin tahansa kuviin. Edelliset faktat pätevät vain relevantteihin kuviin. Tarkoitus on kertoa asia kuvilla.

Esityksen koristaminen kuvilla ei sen sijaan tuo tuloksia. Päinvastoin. Epärelevantti kuva vie huomion pois itse asiasta. Unohda siis jo leikekirjastot.

Sinun pitää kertoa viestisi kuvin ja lisätä teksti tehosteeksi, eikä toisinpäin. Yksinkertaisesti: Kerro viestisi kuvilla, älä kuvita.

blueberry's storyboard 2
Yksinkertaisesti: Kerro viestisi kuvilla, älä kuvita. @ Roland O'Daniel via Flickr

Kuvia ei löydä, ellei niitä ole kerännyt

Jokainen kuvallista esitystä tehnyt tietää kuvien etsimisen haasteet. Yhden kuvan etsintään menee aikaa. Tunti on lyhyt aika, ja tyhjin käsin palaaminen tuttu lopputulos. Esitykseen kuvia  tarvitaan kymmeniä, jopa satoja. Vaikuttavaa esitystä ei koota yhdessä illassa. Aika ei riitä, eikä kuvia löydy. Ei edes miljoonien kuvien kuvapankeista.

Siksi kuvia pitää kerätä aktiivisesti jo etukäteen. Niitä pitää hankkia varastoon (kts. Vinkki: Hanki kuvia varastoon). Pitää luoda oma kuvapankki.

Kuvapankin voi luoda henkilökohtaisesti. Mutta silloin joukon voima ei auta sen kerryttämisessä. Parasta onkin luoda kuvapankki koko organisaatiolle. Samoista asioistahan eri työntekijät puhuvat, hieman eri kulmista tosin. Jos kaikki keräävät hyviä kuvia, graafeja ja grafiikkaa talteen, syntyy äkkiä varsin vaikuttava vaikuttamisväline. Oman alan kuvitusjohtajan salainen ase, kuvapankki.

Yhä useimmin paras ratkaisu kuvien keräämiseen löytyy jokaisen omasta taskusta: älypuhelimen kamera. Asiantuntija näkee päivittäin aihepiiristään hyviä ja huonoja käytäntöjä. Kännykkäkuva kertoo silloin juuri sen oikean viestin. Autenttisesti.






Monday, November 19, 2012

Kuvien lähettäminen sähköpostilla

Kuvia ja muuta aineistoa pyydetään tuon tuosta sähköpostilla. getImageRightista pyynnön toteutus onkin äärimmäisen helppoa. Voit lähettää kuvat vastaanottajalle suoraan sovelluksesta. Etkä tuki vastaanottajan postilaatikkoa isoilla liitetiedostoilla, sillä lähetät linkin, josta kuvat voi ladata.

Voit lähettää yksittäisiä kuvia tai kerätä koriin useamman kuvan. Näin homma toimii korista:

1. Kerää kuvat ja aineisto koriin.

Kerää kuvia koriin.


2. Valitse "Lähetä sähköpostilla"
"Lähetä sähköpostilla" korin sisältö helposti.
 3. Lisää vastaanottajat ja muokkaa saate.
Lisää vastaanottajat ja muokkaa saate, lähetä. Se on siinä.

4. Vastaanottaja saa sähköpostin ja lataa kuvat

Vastaanottaja saa tällaisen sähköpostin. Kuvat voi ladata kätevästi ZIP-pakettina tai yksitellen suoraan sähköpostin linkeistä.
Kuvien ja muun aineiston, esimerkiksi logojen, lähettäminen on siis helppoa ja nopeaa. Toki aina on hyvä miettiä, olisiko parempi kutsua vastaanottaja käyttäjäksi ja antaa hänen palvella itse itseään.